R53 JCW -06

[Igor]

Aina mulla on ollut tossa pelkkää viinaa tankissa kun olen leimalla käynyt. Kertaakaan ei ole mitään huomauteltu.   Tosin toi mun "muunnossarja" ei näy mitenkään päälle päin.

Foliohatut on tietysti sitä mieltä, että kun saadaan tämän muuntotuen avulla tarpeeksi etanolimuunnettuja autoja liikenteeseen, niin niitä aletaan rokottamaan käyttövoimaverolla tms. maksuilla... saapa nähdä.

[Igor]

Innostuin taas vähän kumimaalaileman, kun Motonetistä löytyi Car-rep -merkkistä töhnää. Saas nähdä pysyykö yhtä hyvin kuin aito ja alkuperäinen (ja puolet kalliimpi) Plastidip. Peilit, maskin vaakarivat ja takaluukun kahva sai pintaansa semi-gloss mustaa vanteiden "värin" innoittamana.

 

[Igor]

On 02/05/2018 at 15:36, Igor said:

Kävin tänään leimalla, ja samalla tehtiin muutoskatsastus etanolikäytölle. Eli maksoin 58€ siitä, että rekisteröintitietoihin tuli pari riviä lisää tekstiä. Mitään ylimääräisiä toimenpiteitä itse katsastuksessa muutos ei aiheuttanut. Katsurille riitti tieto siitä, että muutos on tehty softalla.

Rustasin Trafille hakemuksen 200€ muuuntotuesta. Laitoin käytetyksi muunnoslaitteistoksi "Bytetronik FA53", ja muutoksen tekijäksi itseni. Saabisteilla on mennyt päätöksen ja tuen saamiseen 4-5 viikkoa hakemuksen lähettämisestä, joten menee varmaan tuonne kuun lopulle ennen kuin Trafilta kuuluu mitään.
 

Aika hyvin piti ennuste paikkansa; eilen tuli päätös muuntotuen myöntämisestä.

[Igor]

Viimeisin ongelma: peruutustutkasta on yksi sensori rikki. Huutaa hoosiannaa aina kun pistää pakin päälle. Rikkinäinen sensori paikantui ihan korvakuulolla; ei naksu kun liikuttelee edessä jotain estettä, esim. omaa vasenta korvaa. Tämä siis virrat päällä ja pakki kytkettynä, mieluummin moottori sammuksissa...

Sensori on sama kuin monissa saman ikäluokan bemareissa, ja marmoritiskillä hinta on pitkälti yli sata euroa. Tarvikkeita löytää noin satasen halvemmalla, mutta bemarifoorumin kokemusten mukaan ne eivät kestä kovin pitkään, ja/tai toimivat satunnaisesti. GeaR53 -niminen pulju (Hollannista) mainostelee Facebookissa R53-purkuosia, ja sieltä löytyi käytetty OEM sensori tarvikettakin halvemmalla.

Takapuskuri pitää siis irrotella kun sensori saapuu. En ole sitä aikaisemmin irroitellut, ja siinä taitaa olla muoviklipsu poikineen tiellä... pitänee tilailla niitäkin jokunen, koska ne harvoin tulee kaikki ehjänä irti.

[next]

Ei tarvinnut ainakaan omassa irrottaa koko puskuria.

Alta vaan muovit pois niin sain vaihdettua sitä kautta.

[Igor]

19 hours ago, next said:

Ei tarvinnut ainakaan omassa irrottaa koko puskuria.

Alta vaan muovit pois niin sain vaihdettua sitä kautta.

Ok, hyvä tietää.

[Igor]

Enpä ole ehtinyt tuolle tutkan sensorille tehdä mitään, eikä parkkitutka enää edes valita kun laittaa pakin päälle. Pitänee lueskella vikakoodeja, että onko siellä jotain muutakin nyt rikki. Parkkitutkan sensorin kanssa samassa paketissa tuli käytetty kaasuläppä, ja sen vaihdolla auto alkoi pysymään käynnissä myös moottorijarrutuksen jälkeen. Tyhjäkäynninkin saattoi laskea alle 1000rpm:n.

Kesällä vaihdoin pa-suodattimen, kun edellisestä vaihdosta oli jo melko monta metriä. Samalla tutkailin suodattimen kotelon yhteydessä olevaa bensamittarin anturia, mutta siitä ei löytynyt syytä toimimattomaan mittariin. Vaihdoin myös kevennetyn ja vaimentamattoman kampuran hihnapyörän PRW:n Fluid Gel -malliseen, ja liimailin vähän lisää äänieristeitä takakonttiin. Niillä eväillä metelit vähän pieneni, ja kärryllä tehtiin pikku lenkki Hangon kautta Nuorgamiin. Tuolla n. 3500km reissulla ei ilmennut ongelmia, ja kesä meni muutenkin ilman isompia automurheita. Mitä nyt pari vuotta sitten vaihtamani tarvike-lambda näyttäisi vetelevän viimeisiään. Seuraavaksi laitan orkkiksen, kun niitä näköjään saa ebaystä tarviketta halvemmalla...

Talveksi Mini on menossa talliin, jossa olisi tarkoitus asennella siihen nurkkiin kertyneitä osia, sekä vaihtaa ahtimen öljyt. Ja mahdollisesti viimeinkin hommaan sen säädettävän takavakaajankin, kun se kuulemma on se mikä tuohon kannattaa ensimmäisenä laittaa ajo-ominaisuuksia parantamaan.   Järkevän käyttöauton virkaa hoitaneesta V6 Activasta meni leima vanhaksi kesäkuussa (käsijarruvaijeri poikki, öljypohjan tiiviste vuotaa...), ja jollain tarttis talvellakin liikkua. Katsoin helpoimmaksi myydä Activan pois, ja ostaa tilalle jotain jossa on lohkolämmitin. Activa siis lähti erään sitikkaharrastajan talliin odottamaan uutta elämää, ja minä ostin punaisen -92 Clio S:n valkoisilla vanteilla... 

[holkki]

Joo, hanki vaan se paksumpi takavakaaja! Mulla oli loppukesästä satunnaista narinaa MCS takapäässä(!) , vaihtaessani vaimolle talvirenkaat muistin että perkele,on jäännyt takavakaajassa olevat rasvanipat pariin renkaanvaihto kertaan voitelematta.... ovat jotain uretaanin tyylistä kovahkoa muovia,jolla on taipumusta alkaa narista jossain vaiheessa...Mulla on Altan valmistama säädettävä vakaaja ja valmistaja on huomannut ko. ongelman lisäämällä nipat kiinikkeisiin, minä juottelin itse ne "jälkiasennuksena"..Vinkkinä, jos alkaa asentaa takavakaajaa, ainakin R56 tarvii taka-akselisto irroittaa kopasta, ja kannattaa merkkailla koriin akselin paikkaa, jotta selviää hieman pienemmillä sääädöillä..

[Igor]

Mini ehti levätä tallissa muutaman kuukauden, ennen kuin Cliosta loppui menohalut (nokkahihna lennosta katki) viikko sitten. Mitään suunniteltuja remppoja en tietenkään ehtinyt tuona aikana tekemään. Onneksi sentään pakkaset näyttävät hellittäneen, joten toivottavasti ei tartte käynnistellä Miniä ihan mahdottomista pakkasista ilman lohkolämppäriä. Ja aurinkokin sattui paistamaan kun otin kärryn ajoon.

 

Nyt täytyy vaan totutella taas ravaamaan jatkuvasti tankilla. 

 

[Igor]

Viime vuonna käytettynä (25€) hommattu kaasuläppä alkoi vittuilemaan. Ensimmäisistä käyntihäiriöistä päättelin, että vika olisi sytkäpuolella, ja löysinkin kohtuullista korroosiota puolan kolmospytyn liittimestä... Sen kun putsasin, niin auto kävi taas oikein nätisi.

  

 

Muutama kilometri ajoa, ja sitten olikin taulu täynnä varoitusvaloja ja limp mode päällä. Vikakoodit näytti kaasuläpän suuntaan (P0638, P1125), ja matka jatkui taas hetken, kun käytti kaasuläpän liittimen irti. Eli uusi läppä tilaukseen, ja vanhalle kunnon putsaus, jotta pääsisi edes jonkinlaisella todennäköisyydellä liikkumaan siihen saakka kun uusi osa saapuu.

 

Kaasuläppä saapui Aeromotorsista luvatussa neljässä työpäivässä, ja taas on hetken aikaa jotain kiiltävää konehuoneessa...

[Igor]

Tämä vekotin alkoi viime viikolla kehittämään starttiongelmaa lämpimänä. Kylmänä starttaa kerrasta, mutta lämpimänä (n. 80 astetta OBD2-lukijan mukaan) joutuu yrittämään 5-10 kertaa. Hörähtää kerran avaimesta kääntäessä, eikä edes lupaa toista kertaa vaikka antais startin pyörittää pidempään. Ei vikakoodeja.

Eilen aamulla se perkele alkoi sitten käymään kolmella heti startista. Vikakoodi "misfire cyl 3", ja puolan kolmospytyn liitin (se jonka putsasin tuossa muutama viikko sitten) näytti mustuneelta... Putsasin liittimen (uudestaan) ja kolmospytty heräsi henkiin. Ja uusi puola lähti tilaukseen. Töistä lähtiessä ongelma sitten toistui. Vaihdoin tulpanjohdon päikseen nelospytystä, mutta ongelma pysyi kolmospytyssä. Hengitin muutaman kerran syvään, ja kokeilin startata vielä kerran ennen soittoa Autoliitolle... ja sehän lähti käymään nätisti neljällä.

Eli ilmeisesti pieni lämmittely sai puolan yhteistyöhaluiseksi. Saas nähdä korjaantuuko käynnistymisongelmakin uudella puolalla. Tai sitten molemmat viat on jossain ihan muualla... 

[Igor]

Puolan uusiminen korjasi tuon käyntihäiriön, mutta lämpimänä käynnistyy edelleen vähän nihkeästi. Pikkuisen kun polkaisee startatessa kaasua, niin lähtee helpommin tulille.

Hiukan myöhemmin käyntihäröjä ilmeni myös isommillla kierroksilla, ja logeissa näkyi että seokset heitteli miten sattuu. Suuttimien käyttöaste heilui 95% päällä, joten pistin isommat tilaukseen. Vanhoja 650cc suuttimia irrottaessa selvisi, että todennäköisempi syy seoksien heittelylle oli suuttimien kärkiä peittävä öljyinen tahmea mönjä. No, ainakaan nuo 1000cc:t ei lopu heti kesken, vaikka overkilliä ovatkin.   Maksimi käyttöaste tipahti tuonne 65-67% nurkille. Vanhoja suuttimia peittänyt öljykerros oli todennäköisesti päätynyt sinne huohotusletku(je)n kautta, joten laittelin hyllyllä jo melko pitkään odotelleen oil catch canin pikaisesti paikalleen. Jos nyt säästyis nuo uudet suuttimet samalta käsittelyltä. Varmaan tarttee tuo lisääntyneen huohotuksen syykin jossain kohtaa hoitaa kuntoon...

Tuolla setupilla kävin eilen dynossa (kiitokset TuplaPetelle!), ja alkuun vaikutti lukemien saaminen huonolta, kun kärry on vähän matalan puoleinen... tunkin paikkojen alle pienet lankut, niin ei ottanut enää mikään rulliin kiinni, mutta tietysti paino renkailla vähän keveni. Pitoa löytyi onneksi suihkepullosta suunnilleen riittävästi, ja pyöriltä mitattiin 169,1 kW (~227 hv) @ 6960rpm. Laskennalliseksi konetehoksi dyno antoi 197,7 kW, eli noin 265 hepoa. Kaippa tuo on ihan ok 220tkm ajetulle ja itse kadulla säädetylle härvelille. 

[Igor]

On 14/05/2018 at 15:18, Igor said:

Innostuin taas vähän kumimaalaileman, kun Motonetistä löytyi Car-rep -merkkistä töhnää. Saas nähdä pysyykö yhtä hyvin kuin aito ja alkuperäinen (ja puolet kalliimpi) Plastidip. Peilit, maskin vaakarivat ja takaluukun kahva sai pintaansa semi-gloss mustaa vanteiden "värin" innoittamana.

 

 

Raportoidaanpas hieman tämän kestävyydestä... alkoi kuoriutua jo vajaan vuoden jälkeen, vaikka auto oli osan vuodesta seisonnassa. Alkuperäinen Plastidip kesti maskissa aikoinaan pari vuotta, ja silloin ajelin vieläpä ympäri vuoden. Eurolla saa euron tavaran.

Tuota on vielä purkissa hieman jäljellä, sen vois koittaa tuhlata sen johonkin sisustan osiin, jotka ei joudu sään, kivien tai painepesurin armoille.

[Igor]

Kärry pääsi lokakuussa sisätiloihin talvea pakoon, vaikkei tässä kovin kummoista talvea ole ollutkaan. Viime kesän ajelut meni lopulta ilman isompia murheita. Öljyä tuntuu menevän edelleen mukavaan tahtiin, eikä sitä kuitenkaan päädy ihan hirveästi tuonne öljynkeräyssäiliöön. Ilmeisesti sitä poistuu palamalla enemmän sylinterien seinämistä kuin huohotuksen kautta. Black Friday -tarjouksesta nappasin RVS-satsit aika sopivaan hintaan, ja ajattelin tehdä käsittelyt koneeseen keväällä ajokauden alkajaisiksi. Saas nähdä saako sillä tekohengitettyä tuota yhtään. Männänrengasjumppa on joka tapauksessa edessä jossain vaiheessa.

Keräyssäiliön siirsin venakopan vierestä viileämpään paikkaan ABS/DSC -pömpelin viereen, ja sen jälkeen sinne alkoi kertymään (tiivistymään) myös veden ja etanolin sekoitusta.

Kesällä tehtiin Minillä pieni road trip etelänaapuriin Pärnuun ja Tarttoon. Alkukesästä tein tuota reissua silmällä pitäen koneeseen bensasäädöt, kun Virosta ei etanolia saa. Mutta lopulta reissusta selvisikin ottamalla Helsingissä tankin täyteen viinaa, ja tankkaamalla kymmenen litraa bensaa sekaan Pärnussa. Viro on lyhyiden etäisyyksien maa.  No, onpahan säädöt valmiina ensi kesän IMM-reissua varten.

Radallakin tuli käytyä muutamaan otteeseen, ja tietenkin myös MCFF:n ratapäivillä Ahvenistolla. Kannattaa käydä tsekkaamassa kuvat tapahtumasta clubin nettisivuilta: https://www.mcff.net/syysratapaiva-2019-ahvenisto-galleria/

Alastarossa siirrytiin uusitun asvaltin myötä ajamaan autoillakin ns. mopolenkki, eli viimeinen kurvi mennään hieman eri reittiä kuin aikaisemmin. Tuo lisää kierrosaikaan ilmeisesti joitain sekunteja, joten vertailua vanhoihin aikoihin on vaikea tehdä. Suoranopeudet oli logien mukaan kuitenkin kovempia kuin aikaisemmin, joten jossain on tapahtunut jotain kehitystä. Paras kierrosaika oli 1:37,22, joka on n. 2,7sek hitaampi kuin aikaisempi personal best lyhyemmällä lenkillä. Alla kyseinen kierros videon muodossa. 

https://youtu.be/2_pucMjfzfM

[next]

Toikin on aijemmin ollut todella häiritsevää kun alastarossa ajaa niin se on millon sattuu lyhyempi tai pidempi käytössä jonkun asian takia.

Mitkä renkaat sulla tossa videossa on alla? Ei tule koskaan itse ajellessa kuunneltua mutta ilmeisen äänekkäät mutta toisaalta pitoa näyttää riittävän? Harkinnut että tilaisin omaan harrasteeseen federalin 595 rs-rr kun niitä saa aika edullisesti tuolta racintires.pl sivuilta.

[Igor]

Yokohama AD08R:t on tuossa alla. Viimeiset viisi tai kuusi vuotta olen käyttänyt noita rataillessa, kaksi ja puoli sarjaa olen ajanut niitä loppuun... En muista radalla ajaessani kiinnittäneeni huomiota tuohon vinkunaan. Ehkä kameran mikki poimii ne jotenkin korostetusti. Pitoa kyllä riittää, voin suositella lämpimästi. Kadullakin niillä pärjää, jos sietää sitä urissa vetelyä ja rengasmeteliä, ja muistaa vältellä lätäköitä.  

On muuten 205/50-16 -kokoisissa renkaissa eroja... vasemmalla Misukan PS3, oikealla AD08R. Toki vanteiden leveydessäkin on puolitoista tuumaa eroa.

[Igor]

Viime suvena Wilbon onnistui haalimaan maailmalta tänne pohjolan perukoille suhteellisen harvinaiset JCW Sparco -penkit. Olin jo pidempään kuolannut sellaisten perään, mutta niitä näkyy myynnissä lähinnä Briteissä sivuhuomautuksella "collection only", ja sielläkin melko harvoin. Ebayssä on roikkunut myynnissä yhdet nahkaiset ja yhdet kankaiset jo kohta kaksi vuotta, mutta hinta on sellainen, että myyjä ei selvästikään halua päästä penkeistä eroon. Eli kauaa ei tarvinnut miettiä, kun Wilbon ilmoitti että jakkarat olis kaupan.

Mahtuivat muuten hienosti Minin kyytiin.




Näitä Sparcoja on saanut joskus muinoin tilattua R50/R53:een tehtaalta lisävarusteena sekä marmoritiskiltä jälkiasennuksena, ilmeisesti ainakin siihen asti kun sivubägilliset Recarot (jotka on GP:ssä vakiona) tuli tarjolle joskus faceliftin tienoilla. Penkki on käytännössä Sparco Milano, mutta hieman eri verhoilulla. Tarjolla on ollut kangas-, nahka- ja alcantaraverhoillut versiot.

Nämä kangasverhoillut yksilöt on pohjasta löytyneiden Sparcon quality check -tarrojen perusteella tehty vuodenvaihteessa 2003/2004, ja siihen nähden kuskin penkin sivutuet oli kuluneet jopa yllättävän vähän. Roudasin kuskin penkin kuitenkin verhoomoon alkuperäisen ryhdin palauttamiseksi. Siellä selvisi että selkänojan sivutukeen oli jo kertaalleen vaihdettu yksi pala kangasta, mikä selittää vähäisen kuluman. Se ei tarkemmin syynäten ole ihan samaa kuosia kuin muu penkki, mutta koska alkuperäistä vastaavan kankaan löytäminen osoittautui turhan haastavaksi, se sai jatkaa toistaiseksi
palvelustaan. Sivutuen kuluneet ompeleet ja painuneet pehmusteet uusittiin.

Kokoero vakiopenkkeihin verrattuna on aika hurja. Selkänoja hankaa kiinni B-pilariin jos penkkiä siirtää tarpeeksi taakse, ja selkänojan kallistussäätöön ei ylety jos ovi on kiinni. Mutta on eroa tuen määrässäkin... enää ei tartte roikkua ratissa rystyset valkoisina, että perse pysyis penkissä kurveissa. Ristiseläntukeakin on kerrankin riittävästi. Painoa Sparcoilla on yllättäen reilu kilo enemmän kuin vakionahoilla, vaikkei näissä ole edes korkeussäätöä.

[Igor]

Takapenkin panther black -eläinkuosi ei nyt sitten enää mätsännyt noiden etupenkkien kanssa, joten asialle tartti tehrä jotain. Päädyin nakkaamaan koko takapenkin pihalle. Suurinpiirtein ainoa syy penkin olemassaololle on ollut se, ettei tavaratilassa olevat kamat lennä pitkin matkustamoa, jos joutuu tallaamaan jarrupolkimen yllättäen pohjaan. Eli takapenkin selkänojan tilalle pitää laittaa kunnollinen verkko pysäyttämään tavarat, jos auto niiden ympärillä yhtäkkiä pysähtyy. Takapaksin äänieristys vaati penkin poistuttua huomiota, että metelin määrä pysyy jatkossakin edes jossain määrin siedettävänä. Takapenkki kun on kuitenkin hiukan vaimentanut takaa kantautuvia ääniä.

Takapenkki kaikkine kiinnikkeineen, turvavöineen ja hattuhyllyineen poistui vaa'an kautta, ja painoa lähti yhteensä 22kg. Tavoitteena ei ollut laihdutuskuuri, vaan halusin selvittää kuinka paljon äänieristettä sinne kehtaa tunkea ennen kuin mennään painossa plussan puolelle. Aika paljon siis. Motonetistä kannoin tallille noin 15 kilon verran STP:n butyylimattoa yms. äänieristekamaa, josta noin puolet päätyi tuonne Miniin. Siellä oli jo ennestään lattiassa muutama kilo Dynamat SuperLitea, mutta kyllä tuo silti vahvasti kevennyksen puolelle menee... Hiukan painoa tulee toki myös siitä tavaraverkosta kiinnikkeineen ja istuinosan paikalle tulevasta verhoilusta yms.

Alla kuva vaimennusmateriaalista syntyneestä tilkkutäkistä. Kajarien aukoista pääsi liimaamaan jonkun verran äänieristemattoa lokasuojien päälle myös tuonne piiloon jäävälle puolelle. Kaiuttimien taakse tuli butyylimaton päälle vielä tuollaista huokoista akustointimattoa (STP Splen). En ole ihan varma mihin se siellä vaikuttaa, mutta sellaista joku hifisti suositteli.

[Igor]

Kun nuo kaiuttimien paikat nyt tuli preparoitua noin huolellisesti, niin pitihän sinne pistää vähän alkuperäisiä jämerämmät ämyritkin (+2kg...). Ovat saksalaista disainia, sopivat siis hyvin Miniin.






Oviin olinkin jo aikaisemmin päivittänyt Hertzin jakosuotimella varustetun hinnat alkaen -erillissarjan.

Pioneerin soittimen päivitin nyt hieman modernimpaan D-luokan vahvistimella varustettuun Sonyyn. RMS-teho tuplaantui, ja sen kyllä kuulee. Eihän tuolla mihinkään mopoauto-tason jumputukseen pääse, mutta riittää mulle.

Yksi iso syy soittimen päivitykseen oli Sonysta löytyvä USB-audio -tuki Android-puhelimille. Siitä ei kuitenkaan ollut mitään iloa, sillä Google on jostain syystä poistanut ko. ominaisuuden Androidista jo vuosi tai pari vuotta sitten... FFS. Taidan kostoksi vaihtaa takaisin iPhoneen. Bluetoothin kanssa en ala pelleilemään. No, ainakin tuossa uudessa soittimessa on hiilikuitujäljitelmää etupaneelissa.

[next]

Ainakin vielä joku aika sitten soittelin oneplussalla USB kautta musiikkia mutta en ole tällä uusimmalla 6T kokeillut niin voi ollakkin ettei pelaa enää.

[Igor]

Ilmeisesti Android 8:sta jo tiputettu toi tuki. Testasin vanhalla Android 7 -luurilla, ja sen kanssa soi musat Spotifystä USB:llä, mutta ei tuolla uudemmalla puhelimella jossa on Android 10... jos Developer options -valikosta löytyy alla olevassa kuvassa näkyvä Audio Source -valinta, niin silloin homman pitäis toimia. Tuosta Android 10:stä sitä ei löydy.

[next]

Perkele sitten, täytyy omasta toi nyt vielä tarkistaa.

 

Oli meinaan menossa omaan toiseen autoon toi vanhempi alpine joka hanskas kanssa ton aijemmin.

Bluetoothin kautta ainakin Sonyn soittimissa putoaa matalia taajuuksia pois ja täytyy soittaa biisit sen adapterin kautta. Miinuksena kappaleen vaihto tosiaan putoaa soittimesta pois jne. Ihan perseestä taas tämä(kin) kehitys.

[Igor]

Tossa mun uudessa Sonyssä (MEX-GS820BT) tuntuu äänen kirkkaus kärsivän bluetoothilla. Voi olla että matalimmatkin taajudet kärsii, mutta kun ei ole subbaria, niin vaikea sanoa. Kokeilin siis kuuntelemalla samaa biisiä ensin CD vs. BT,  sitten BT vs. USB ja vielä CD vs. USB. En ole mikään kultakorva, mutta BT kuulosti todella tunkkaiselta. USB oli jo lähellä CD:n kirkkautta. Sekä BT:llä että USB:llä oli lähteenä Spotify (high quality -asetuksella).

Ehkä ton sais jotenkin eq-asetuksilla paremmaksi, mutta BT:n käytössä on ongelmia myös puhelimen päässä (Sony sekin)... se saa yhteyden yleensä hienosti ensimmäisen kerran, mutta jos yhteys syystä tai toisesta katkeaa, niin saattaa vaatia puhelimen bootin jotta homma taas rokkaa.

Ja USB:tä suosin myös siitä syystä, että luuri saa siinä samalla sähköä. No, iPhone SE ei paljoa käytettynä maksa, ja mulla olis siihen sopiva lightning-kaapelilla varustettu autotelinekin iPhone 5:n jäljiltä... 

[Laza]

Kiva kun olet Igor jaksanut päivitellä tätä ketjua. Kun vaan olisi yhtä hyvät taidot itsellä, meidän R53:ssa olisi kanssa vaikka miten paljon laitettavaa...

[Igor]

Nämä meikäläisen taidot on lähinnä Service Manualin lukemista, youtube-videoiden katsomista, ja kaiken tekemistä vähintään kahteen kertaan. :D Mutta kai siinä sivussa jotain oppiikin. 

Tämä alkais sisustan osalta olla pikkuhiljaa kasassa. Sivupaneelien sisäpuolelle liimailin myös vähän lisää äänieristettä. Jos vaikka nuokin jotain vaimentaisi. 

Takapenkin istuimen paikalle tuli GP2:n tavaralokerikko. Sopii paikalleen hiukan kaventamalla.

Selkänojan tilalle pitämään tavarat tavaratilan puolella laitoin tuommoisen clubsport-tyylisen verkon. Eli ebayn halvin ns. rear strut brace (joka ei oikeasti ole lähelläkään iskaritolppia, eikä tue yhtään mitään) toimittamaan verhotangon virkaa, ja samasta osoitteesta kilpa-auton ikkunaverkko. Alapäästä kiinnitys selkänojan saranoiden kiinnityspisteisiin.

Joitain vuosia sitten Minitorquessa joku kauppasi alkuperäisen oloisia keskikonsolin mittaritelineitä (ilmeisesti alkuperäisellä muotilla tehty), ja hommasin silloin semmoisen varastoon. Nyt tuli ajankohtaiseksi asennella se paikalleen, kun mittareita tuli yksi lisää, eli Innovaten tuplamittari mallia vedenlämpö & jännite. Nopeusmittarin vierestä omatekoisesta telineestä siirsin sille kaveriksi Innovaten öljynpaine & -lämpömittarin.

Kojelaudan helvetin ruman alloy patina -kuosin piilotin parin tarran alle. Ajattelin että tuo kävisi näppärämmin kuin vaikkapa maalaaminen. No ei käynyt. Toki tämän pystyi tekemään sohvalla, kun otti nuo palaset irti autosta, mutta oli tuossa melkoinen näpertäminen. Samalla laittelin joka väliin huopateippiä yms. natinoita vaimentaa tavaraa. Vaihdoin myös rikkinäisen tupakansytyttimen uuteen, ja laitoin siihen lampun jota siinä ei alunperin jostain syystä ollut. Ja hommasin iPhone SE:n...