Jump to content

Auton historiaa ja pari yllätystäkin...


Recommended Posts

Kirjoitettu

Paperityöt yleensä on tylsiä, mutta ei nyt...

 

Tässä kun olen haalinut kasaan viimeisiä puuttuvia tiedon murusia auton historiasta, olen tässä muutamana iltana saanut niin mahtavia puheluita että on ihan pakko välittää hyvää mieltä myös tänne...

 

Minulta löytyy auton paperit vuoteen 1973 asti jolloin auto on vaihtanut omistajaa ja lääniä jolloin rekisterinumero on vaihtunut. Siitä taaksepäin, aina vuoteen 1970 asti, on auton historia ollut pimennossa. Nyt sain monien vaiheitten kautta selville auton alkuperäisen omistajan.

 

Vuonna -73 auton ostanut löysi kuin löysikin piirongin laatikosta alkuperäisen luovutuskirjan josta vyyhti lähti purkautumaan. Soitin myyjälle ja hän innostui asiasta ja kertoi pitkiä tarinoita auton historiasta. Muutaman lommonkin alkuperä selvisi muisteloista. Ja kun hän kaiveli omia piironkejaan, löytyi vielä yksi luovutuskirja ja yksi valokuva autosta (näkyy tuossa profiilikuvasta).

 

Auto on ihan ensimmäiseksi rekisteröity vuonna 70 pohjoissuomalaisen autokoulun autoksi, mutta siitä oli luovuttu nopeasti isomman auton toivossa...

 

Joten uusi auto oltiinkin luovutettu seuraavan omistajan käyttöön, tämä selitti yhden epäkohdan mikä omistajaketjussa ja AKEn tiedoissa oli.

 

Mutta parhaan yllätyksen kertoi auton kronologisesti kolmas omistaja jolla auto oli ollut kolmen kuukauden ajan vuonna 73. Paikallinen autopeltiseppä omisti auton ja oli korjattuaan myynyt auton eteenpäin. Kun soittelin tälle peltisepälle, hän kysyi että mahdanko olla rakennusmestari N.N:n poika? Läheltä liippasi, sillä kyse oli isoisästäni. Peltiseppä kertoi tuntevansa isoisäni, ja että muisti eräänkin ison työmaan jolla oli ollut hommissa. Eli todennäköisesti oma isoisäni on nähnyt minini useampaakin otteeseen, ellei peräti ole ollut kyydissä....Tai ajanut, automiehiä kun oli ukkinikin.. Harmi vaan että hänestä on aika jättänyt, joten en voi tätä häneltä udella.

 

Joka tapauksessa ketjun selvittyä soittelin kronologisesti ketjua eteenpäin. Seuraavana omistajana oli nuori opiskelija joka oli autolla ajellut ensin kotiseuduillaan ja sitten muuttanut etelään opiskelun perässä. Tällöin auto oli jostain syystä rekisteröity uudelleen lääninvaihdon myötä, ja tästä hetkestä eteenpäin minulla on paperit. Kun soitin tälle omistajalle, hän ei ollut uskoa korviaan että hänen vanha uskollinen auto oli vielä elossa. Lupasi kaivella paljon valokuvia ja lähettää niitä minulle. Taas muutama hieno tarina oli kerrottavaksi asti, mm että -80 luvun taitteessa autosta oli hävinnyt jarrut, eikä edes merkkiliike onnistunut saamaan jarruja kuntoon. Ja niimpä auto oli ajettu jarruttomana kotitilalle latoon odottamaan seuraavaa liikettä. Vuonna -92 paikallinen poliisi oli hakenut auton pois kulttuuriteko mielessä, mutta käytännön syistä aika ei ollut riittänyt tähän projektiin. Sen jälkeen auto on vaihtanut vielä omistajaa 7 kertaa, jokainen oli aloittanut työn, saattamatta sitä alkua pitemmälle.

 

Joka tapauksessa, pari päivää sitten sain puhelun tältä poliisilta joka kertoi keväällä siivonneen tallin, ja löytäneen sieltä "yhden vanhan Minin" osia, mm alkuperäisen turvakolmion....Nyt tavara on tulossa kohti etelää ja löytää varmasti oman paikkansa.

 

Nyt minulla on täydellinen historia tiedossa, paperit aukottomasti hallussani, kymmeniä yksityiskohtia ja tarinoita auton historiasta ja toivottavasti muutaman päivän kuluttua kasa valokuvia.

 

Tämän jälkeen ei kertakaikkiaan jää mitään muuta vaihtoehtoa kuin saattaa auto mahdollisimman tarkasti alkuperäiseen muotoonsa, ja väriinsä. Valkoinen ulkoa, helakan punainen sisältä.

 

Jos vähänkään intoa riittää, niin selvitelkää autojen historiaa. Jos ei itsesi vuoksi, niin monen alkuperäisen omistajan päivien piristykseksi...

 

sami

Kirjoitettu

Loistohomma  :)

On tullut kyllä itellekkin mieleen jos jostain sais kaivettua ton oman -66 historian..Aina vaan on keksinyt tekosyitä ettei muka kerkee tai muuten saa aikaseks.

Kirjoitettu

Hieno homma/historia :)

Tuo auton historian pöyhiminen ja sen menneisyyden tietäminen on minusta ainakin puolet museoauton arvosta!

Se tekee siittä "todellisen", eikä vain uusilla osilla kasatun tavallaan "uuden" ajoneuvon.

Varsinkin jos vielä saa vanhoja valokuvia sen entisestä elämästä.

Sellaista autoahan ei oikeastaan voi muuksi ajatella kuin alkuperäiskuntoiseksi MR-autoksi.

Miniclubin lehti suorastaan "huutaa" tällaisia tarinoita autoista!!

Kirjoitettu

Minultakin voi löytyä ne merkit? Joskus mulla oli pari uuttakin sellaista merkkiä? Missähän...

 

Olet tehnyt hienoo kunnostusjälkeä ja saanut kokoon hienoa historiaa!

Mietippä vielä sitä takakontinpohjan kunnostusta ::) Nyt se olisi vielä kohtuuvaivalla muutettavissa!!

Sano minun sanoneen,  jollet muuta, niin harmittaa varmasti jossain vaiheessa ;).

Ja tiedän että tulevat Minisi ihailijat huomauttavat aina asiasta 8-)

Tekevälle,osaavalle viikonlopun homma.

Kirjoitettu

Olen kyllä vähän miettinytkin sitä...Ja ihan varmasti jossain vaiheessa tulee harmiteltua oikein olan takaa. Mutta toistaiseksi olen sinut asian kanssa, riittää kun saan autosta kesäauton.

 

Ja toivottavasti siinä vaiheessa kun alkaa harmittamaan, on uusi projekti jo tallissa teon alla.

Kirjoitettu

Jos/kun? joskus kun sulla on uusi projekti ja olet myymässä tätä, sillä tulee olemaan myös merkitystä :-?

Onhan noita tietysti MR-kuntoisia muitakin,ettei siinä mielessä mitään, mutta kun se sun pelisi tulee olemaan kaikilta muilta osiltaan täysin MR-kelpoinen ja isot työt siististi tehty :)

Ja nyt se tulisi siltäkin osin siinä samalla....

Eikös ole kumma kun vähän harmittaa ihan ulkopuolistakin ;D

Tilanne olisi ihan toinen, jos olisit muutellut auton kaikilta muiltakin osin.

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!

Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?

Kirjaudu sisään
×
×
  • Luo uusi...