imperial

Kaasuttimen numero pitäisi löytyä yhden kohokammion ruuvin alta kolmion muotoisesta alumiinilätkästä. Tässä tapauksessa se pitäisi olla FZX1065. Tässä kaasuttimessa kohokammio on apukuskin puolella. Jos on kuskin puolella - kyseessä on Morris Marinan kasutin. Niitäkin näkee joskus Mineihin vaihdetun. Silloin asiat muuttuu peilikuvaksi ja osat on pitkälti erilaisia. Tuo sienimäinen kotelo on ns. Waxstat-suutinputki, joka saattaa olla, ja onkin jo loppuun käytetty. Seoksia ei saa kohdalleen ja tulee hylky katsastuksessa. Ei edes neulan vaihto auta. Suutinputki on mielekästä vaihtaa tavalliseen vanhanmalliseen ja vaatii myös vivuston muutossarjan. Tuo termostaatti ohjattu suutinputki on turhan kallis eikä toimi ihan suunnitellulla tavalla vanhemmiten. Muuten osissa ei ole ihmeellisyyksiä. Oikea neula on vakiokoneelle NZX4005 (ADE). Muitakin vaihtoehtoja on myös. Pitänee joskus katsella oikeat numerot sulle,mutta nyt täytyy odotella ensi vuoteen. Katso nyt kaasarin kätisyys ekaksi.

Vetarit siis vain puuttuu. Laita vanhat Minin omat ristikkonivelmalliset vetarit ja ristikoiden haarukat. Pot jointit saat jättää pois. Kyläsepän kautta meet ja pyydä sorvaamaan vanhan kasipätkän vaihdelaatikon ulostuloakselien liukuviin haarukoihin sisäpuolelle oikeaan kohtaan lukkorengasura ja proppaat ja hitsaat päädyn umpeen sopivan kokoisella pakkaspropulla jotta öljyt pysyy sisällä. Hyvät ristikkonivelet kumisena ja oikein asennettuina on ihan ok ja neulalaakeroidut nyloniset ristikot myös. Ainakin pääset ajoon ja olipas halpaa eikä mitään ole vielä pilattu.

Tumma vai vaalea paahto ?

Siitä vaan tilaamaan. Ei kylläkään käy hyvin kolmella pytyllä.... Uskomaton hinta vajaasta mäntäsarjasta. Siis 3 kpl mäntiä 300:lla eurolla.

Yv:tä lähti Antille.

Oli nuo mitat ihan oikein. Sentti sinne sentti tänne ei meinaa mitään, mutta tärkeintä on oikeat tiivistepinnat. Takana jarruletkuihin tulevat liitospinnat ovat putkissa kartiomaiset. Paine-eroventtiiliin tulevat putken tiivistepinnat ovat pallomaiset. Pitkässä putkessa vasempaan takapyörään on 7/16 "ulkokierre etupäässä, siis isompi kuin oikeassa lyhyemmässä putkessa. Takapään liittimet on 3/8 sisäkierteiset.

Näinhän sen tulee toimiakin.. Mittoja en vielä löytänyt. Pitää katsoa tehtaan mikrofilmeistä. Veikkaisin kuitenkin, että toinen on 2439 mm ja toinen 2947 mm. Varmistan illan tullen.

Niin... onhan vielä se yksi ristikkäinen systeemi paine-erokatkaisimella rintapellissä. Siinäkin tietysti menee kaksi putkea takakelkalle. Niiden putken mittoja en muista - voin tietysti kaivaa esille illalla.Mutta siltikin mallin mukaan kauppaan, niin saa varmasti haluamansa.

Sitten on paras mennä putkikauppaan mallien kanssa. 76 alkaen oli systeeminä diagonaali kaksipiiri ja kaksi eri putkea taakse, kaksi t-liitintä rintapellissä. 78 alkaen etu/taka systeemi - yhdellä putkella taakse ja paineenalennusventtiili rintapellissä. Nyt ilmeisesti autossasi on jokin oma rakennelma ja putken mitoitus sen mukainen. Kierteissä voi olla myös sekaisin tuumaisia ja millisiä.

Jos jarrut on yksipiiriset, eli vain yhdellä putkella taakse asti ja haaroitus paineensäätöventtiililtä takapyöriin, niin pituus on luokkaa 2580 - 2595 mm, riippuen siitä kuinka hyvin onnistuu taivuttelemaan. Lyhyempi mitta kyllä riittää, mutta.. 76 mallissa oli jo yleisesti kaksipiirijarrut jaettuna ristiin, mutta autosi on ehkä tehty 75:n puolella.

Alunperin tuo kone tai siis lohko oli tonnisessa Cooperissa joskus ihan alkuaikoina. Ei siis mitään dramaattista eikä hohdokasta - ihan siis tonninen kone. Jos männät olisi korotetut D-malliset, niin puristussuhde olisi korkea, eli se 9,0:1. Kansi on ihan kasipuolikkaan vakio. Venttilikoko näyttäisi onko lie viritetty.. Lohkon alumiinilätkä ehjänä kuitenkin keräilytavaraa...

Ihan ensimmäiseksi on pakko olla puolentuuman ja yhdeksänkuustoistainen kiintoavain (1/2 ja 9/16 ) Ne on hyvä olla parhaat mahdolliset, sillä niitä tarvitaan aina, eikä niitä voi korvata millisillä. Vastaavat hylsyt ja räikkäavain tietysti myös tarpeen. Yksi johon kannattaa investoida on pallonivelien työkalu. Siihen sopii poikkeuksellisesti myös 38 millinen avain. Pitkä konehylsy isolla ja pitkällä neliövääntimellä on pop. Kiintoavainkin menettelee. Kone- ja vaihteistorempassa sitten tarvitaan paljon muutakin. Jarruhommissa olisi hyvä käyttää oikeankokoisia työkaluja. Esim tuumamittaiset jarruputkiavaimet helpottaa hommia aina. Alkuperäisiä ilmausruuveja on vaikea myös saada auki millisillä vehkeillä.

Se siitä sitten. Virranjakaja löysi uuden lohkon. Mutta onko kukaan sovitellut tuollaista Metro Turbon etuputkea ? Sekin nyt taitaa joutaa parempaan käyttöön. Kuvassa oleva kiristin ei ole enää mukana. Tiilikasa ei kuulu kauppaan.

Päätin äsken vihdoin luopua kaikista turboprojekteistani :P Turbo Metron jakaja #AUU1081 mallia 65DM4 42628 joutaa kiihkeimmin tarvitsevalle. Jakaja on uusi ilman johtoja ja pistoketta. Laita YV:tä.

Mini 1000 mallia 1975 vilkkuviiksi on vielä MK 2-3 mallia. Samantapainen oli Mailerissa. Allegron ja Marinan kamat on erilaisia. Tuon 13H7779 numerolla olevan uustuotantoviiksen kestosta on todella tullut maailmalta huolestuttavia tietoja. Vanhat uudet alkuperäiset Lucas tuotteet 70-80 luvulta ovat olleet kuumaa kamaa. Japseissa tämä kuvassa oleva aidossa Leyland laatikossa maksaa jo 29000 JPY eli paikallista rahaa, joka vastanee noin 300 euroa. Kovin tutulta näyttää tuon laatikon teippaus. Ettei vaan olisi taas niitä samoja kamoja joita lähti Suomesta Englantiin 2000-luvun alussa kun eivät täällä kenellekkään kelvanneet markka-aikana - kolmella satasella.

No ei auta. Pakko nukkua yön yli. Kyllä se siitä..

Nokipalo. Soitin jo 911:aan. :P

Näyttää olevan Wingardin valmistetta. Niitä oli välimallin Mk3:ssa. Mk2:ssa ei ovipeilejä ollut lainkaan. Lokasuojapeilitkin asennettiin vasta Suomessa maahantuojan toimesta ja ns. raakoihin autoihin vasta piirimyyjän toimesta. Toinen valmistaja kuvan peilille on TEX. Niitä saa uusiakin, mutta kiinnitysosat ovat nykyään ihan erilaiset ja aika onnettomat. Elikkä kuvan peilistäkin puuttuu oikeat kiinnitysosat: kiiltävä korotusjalka ja sen alle muovinen asennuslevy joka on Minin reikäjaolle oma mallikohtainen. Siis myöhemmissä Mk3:ssa on valmiit reijät tuolle. Seiskaysissä ja kasikymppisessä Minissä tuokin sitten muuttui ja tuli mustat muovipeilit. Korotusjalan tarpeellisuudesta voi olla montaa mieltä, mutta peili ei asetu oikein ilman sitä elikkä nivelen kääntövara ei riitä ja peili jää väärään asentoon. Kannattaa ottaa kuitenkin talteen jos Allegroita ja Marinoita ei ole enää näkynyt. Niissä on sama peili - erilaisin kiinnitysosin kuitenkin.

Tässä nyt vihdoin se tehtaan ohje 44 vuoden takaa. Löytyi varaston kauimmaisesta nurkasta alimmaisesta laatikosta. Eipä siinä sen ihmeempää ollut, mutta kuitenkin..

Harmaalle bensmittarille sopii vai oma tankin anturi. Se eroaa myöhemmistä malleista ulkonäöllisesti - runko on sinkkivalua ja koho peltinen. Oikotie tietysti olisi vaihtaa mustatauluinen bensamittari ja jännitteenalentaja.... vitsi.. Katson nurkista jos löytyisi oikea anturi..

Kyllä se ihan sama ruuvi pitäisi olla. Alkuper. numero 3H2428. Eturumpujarruissakin oli sama ruuvi vm. -65 alkaen. Ehkä ihan vanhoissa 997 Cooper satuloissa oli lyhyempi ruuvi, mutta ei pitäisi vaikuttaa minnekään. Ainakin sen pystyi korvaamaan pidemällä ruuvilla. Kunhan ilmareikä vaan on tiivistyskartion ulkopuolella niin toimii.

Tuo ilmausruuvi on kyllä niin yleinen, että pitäisi löytyä joka putiikista. Jos hyllyssä on jonkinlainen lajitelmalaatikko, niin yhdessä lokerossa on aina kokoa 3/8 UNF (24TPI) ja pituus 31,75 mm. Mitään numeroa en nyt muista, mutta "QUICK Brake Parts" valikoimasta niitä löytyy vaikkapa ihan lähimmässä nyrkkipajassa. Niin... tietysti on mahdollista jos joku on taas vetänyt uuden ties minkä kierteen satulaan.

Vielä noista tehtaan ohjeista. Pitää etsiä pumaska parin päivän sisään.Ei siinä mitään ihmeellistä muistaakseni ollut. Kahdella peltiruuvilla kiinnitys, koska mitään kolmekuustoistaisia jenkoja ei tuonne kannattane vääntää. Mutta yritetään ottaa asia vielä esille. Ihan hyviltä nuo sparesin teettämät näyttää. Siis näyttää.

En nyt tähän hätään löytänyt taulukkoa ns. numerokoon ruuveista, mutta kyseessä on 10-32 koneruuvikierre jonka halkaisija on 4,8 mm. Muita kokoja olisi No. 7=3,9 mm, 8=4,2 mm. Mitään logiikkaa ? Muistelisin, että mulla on jossain tehtaan alkuperäinen "Technical Information Bulletin" koskien näiden nippapeltien jälkiasennusta. Pitänee skannata kunhan vaan löydän oikean mapin.

Käytännössa ihan sama ruuvi. 10-32 on jenkkien tapa ilmoittaa koko ja tuo 3/16 UNF tarkoittaa samaa briteille. Tärkeintä tällaiseen jälkiasennukseen on mielestäni, että kanta on Pozidrive No. 2 tyyppinen peltiruuvi. Phillips-kanta loistaa erilaisuudellaan kauas ja Torxia nyt ei kannata ajatellakaan.