koirankoppi

Näissäkin on yksilöllisiä eroja. Jostain saa ilmat kertalaakista pois ja joku teettää vähän enemmän. Sen olen pistänyt merkille, että aina kun on ollut laittaa uusi venttiili, niin ei ole ollut ongelmia!? Siloin kun ne oli halpoja, tuli aina laitettua uusi tai vähintään uudet sisäkalut.

Mitäs sille omalle tonniselle kävi?? Ilmestyikö se nostajan pala kummittelemaan?

Olen Pirkkalasta, mutta Inno75 nimimerkillä palstalla esiintyvältä löytyisi varmasti kaikki työhösi tarvittava materiaali/tietokin. Ja lähempää. Toisen puolesta ei uskalla mitään luvata, enkä nimiä ym tarkemmin julkistaa, mutta jos otat yksityiviestillä vaikka yhteyttä. Toivottavasti henkilö ei pahastu tästä julkisuudesta!

Jos haluat varminta tietoa, niin kannatta lähteä pöyhimään kirjallisuutta vanhimmasta lähtien. Ministä on julkaistu jo 60-luvun lopulla aika kattava suomenkielinen kirja,joka sisältää varmasti oikeaa tietoa kehityksen alkutaipaleelta. Ja seuraavia löytyy 70-luvulta jne. Nämä myöhemmin esim. 2000-luvulla tehdyt kirjat (vaikkakin sisältävät paljon suoraan kopioitua jo useista aikaisemmin julkaistuista kirjoista) sisältää myös paljon ihan karkeita asiavirheitä ja puutteita 60/70 luvun asioista. Minulta löytyy kohtuullisen kattavasti kirjoja, myös tuo 68 julkaistu. Mistä päin olet? En kyllä mielelläni lähettelisi niitä minnekään. On vähän huonoja kokemuksia lainoista ihan tuttuja kauemmas. Yksi 80-luvun julkaisu katosi lainatielleen. Tiedän kyllä Jokioisten suunnalla vielä kattavamman Miniarkiston ;)

Tuo kuvassa kolmikon oikean puol. on niistä uusin. Valitset muista kumman mallin tahansa, niin ei kyllä pahinkaan pilkun n....a pysty sanomaan yhtään mitään faktoihin perustuvaa varmaa tietoa kumpi siinä tehtaalta lähteissä on ollut. Kunnosta parempikuntoinen. 64:sta löytyy tuollaista keskimmäistä, mutta löytyy myös oikean puoleista.

Nämä tällaiset muutokset ei kyllä olleet mitenkään tarkasti vuosimallisidonnaisia. Osat vaihtuvat satunnaisesti kesken vuotta kun vanhat oli käytetty loppuun. Pätee moniin kohtiin. esim ikkunan lukkoihin metalliset/muoviset. Jos haluaa aivan tarkasti tietää, mitä juuri kyseiseen yksilöön on laitettu, niin pitää KORIN numeron (ei alustan numeron!) perusteella varaosakirjasta jäljittää. Korin numerohan löytyy siittä pisteillä kiinnitetystä lätkästä keulan lukkopellistä. Varaosakirjoissahan on juoksevat korinumerot mitä osia mistä mihin.

Samaa mieltä edellisen kanssa! Luulenpa että edellisen kommentoijan kilpuri on niissä leikeissä enemmän alkup. niin tekniikaltaan kuin ulkoasultaan kuin monen ns. "alkuperäinen"! ;) Alustannumero ei takaa alkuperäisyyttä kovinkaan pitkälle niissä kapinoissa. Vilkaiskaapa joskus Historic teamin keskust. palstan Ostetaan/Myydään palstalle ;) Käydään kauppaa esim Escort mallien iskarien yläpään paloilla, josta löytyy se tärkeä numero 8) Ja ihan julkisesti!

En ole kanssa joutunut noin vanhojen sylinterien kanssa pelaamaan (64 vanhin), Mutta 64 Cooper S:ssä oli tuollainen yläkuvassa kesikimmäisen näköinen korkeampana versiona. Varmaan tuo alemman kuvan oikean puol. versio on vanhin. Varmaan on paljon tietäjiä, mutta Luhtasaaren Jokella oli ja ehkä vieläkin on, melko hyvät tiedot varaosista.Osasi aika hyvin heittää varaosanumerotkin ulkomuistista vanhemmille osille ja muisti nämä kumien koot. Hänhän oli varaosamyyjänä silloin, kun näitä osia vielä oikeastikin kyseltiin. Liekö jo "nollannut" tietojaan?. Tuosta 60-luvun systeemistä piilofarkuista vielä senverran, että käytännöt tosiaan oli tosi kirjavia eri puolella Suomea. Jossain myytiin alkuperäisiä tehtaan farmareita, siis käytännössä henkilöautoja pakettiautoiksi rekisteröityinä niin että peitettiin takasivuikkunat esim. pellillä ja poistettiin takapenkki. Annettiin penkki ostajalle mukaan ja 2 vuoden päästä hän otti lasit esiin ja asensi alkup. takapenkin. Näin sai verottoman farkun! Tämä ei muistaakseni onnistunut joka paikassa, mutta tällaisiakin on liikkeellä. Viimeisestä rek. otteesta "konkelo" ei edes näy, koska tyyppi on muutettu muutoksessa alkup. farkuksi. Mini Vanejakin on muutoskats. monilla nimillä. Esim. countrymaneja löytyy rek. otteen mukaan. Rek. Otteeseen sai merkinnän mikä sattui kats. miehelle ensin tulemaan mieleen, tai mitä ymmärsi ehdottaa.

Kyse oli ns. piilofarmareista, joita tehtiin monista muistakin merkeistä kuin Mini Vaneista. Laki kumottiin jo 60-luvun lopulla. Silloin voi esim Mini Vanin ostaa verottomana pakettiautona ja muistaakseni 2 vuoden päästä sai tehdä takasivulasit ja laittaa takapenkin ilman veroseuraamuksia. Siksihän suurin osa Mini Vaneista täällä on näitä Suomessa puhkottuja. Taisi olla silloin Suomen halvimpia pakettiautoja. Umpikylki vani oli pari tuhatta markkaa halvempi kuin henkilöauto ja taisi olla lähes 3 tuhatta mk. edullisempi kuin alkup. farmari eli Travelleri. 70 luvulla ei Mini Vaneja enää Suomeen virallisesti tuotukaan. Lätkä pakettiautoihin taisi tulla vasta 60-luvun lopulla? Ensin 90 ja sitten jossain vaiheessa muuttui 80.

Jos auto on ollut Suomessa rekisterissä 60-luvun puolivälin jälkeen, niin kyllä vielä 3 vuotta sitten sai AKE:sta kirjallisesti pyytämällä tiedot aikaisemmista omistajista! Puhelimitse eivät hae mitään tietoja, ainakaan jollei ole suhteita.

Pitäisin kyllä aika yllättävänä, jos vanhoja autoja saisi rekisteröityä vain sellaisella todistuksella ettei AKE:lla ole mitään tietoja?? Tiedothan voisi kaikki sitten keksiä omasta hatusta..?? Kyllä jotain todisteita auton olemassaolosta rekisterissä Suomessa tai jossain takuulla pitää olla?!

Eikös Helsingin pään Mobilisteillä ole vastaava kortisto tallennettuna heidän seudultaan?? Jotain kortistoa se SAHK ainakin heidän lehtensä mukaan kuorma-autolla oikein siirteli turvaan joku vuosi sitten??! AKE:han ei tiedä niistä mitään.

Minä en asiaa ruvennut pohjamutia myöten selvittämään. Kysyin vain hyvin tutulta Miniharrastaja katsastusmieheltä miten onnistuu takapenkin laitto 65 mallin MR- rekisteröityyn umpikylkivaniin, koska tiesin että kaveri oli vastaavan muutama vuosi aikaisemmin muutoskatsastanut henkilöautoksi vain lätkän takia ja se onnistui 80-luvulla pelkällä muutoksella, ei mitään verojuttuja tms. Silloin sain vastauksen ettei onnistu. Tyydyin siihen. Voi olla hyvinkin että jotenkin onnistuukin. Omakohtaiset kokemukset aiheesta n. vuosilta 88 ja 90. Jos kaveri tekee entisöityä museorekisteröitävää autoa, niin kannattaa varmaan ottaa kannat myös MR- tark.miehiltä!? Puhelu konttorille varmasti selventää enemmä kuin meidän arvailut.

Mobiliassa Kangasalla on iso AKE:n vanha kantakorttiarkisto, joka on ihan yleisesti käytettävissä. Moni on löytänyt sieltä tiedot vanhaan kulkupeliinsä!! He ovat pelastaneet sinne valtavan määrän kantakortteja. Ovat vieläpä jonkinlaisessa järjestyksessäkin! Sinne saa mennä ihan niinkuin kirjastoon tutkimaan virka-aikana!

Jos sulla on vanhassa rek.otteessa merkitty henkilöautoksi, niin voit laittaa takapenkin, vaikka umpikyljet Mutta jos pakettiautoksi, et voi laillisesti laittaa takapenkkiä. Kysyin tätä tutulta kats.mieheltä omassani silloin kun 2000 vuonna menimme perheen kanssa Vanilla Saariselälle. Laitoin kyllä "laittomasti" sinne takapenkin siksi aikaa. Takapenkillistä Vania, vaikka on museoauto, ei minun tietojen mukaan saa merkittyä pakettiautoksi rek.otteeseen. Täytyyhän sulla jotain tietoja olla auton menneisyydestä kun rekisteröimään menet..??? Vai eikö enää vaadita mitään???? Vielä 80-luvulla sai umpikylki Vanin muutoskatsastettu pa:sta henkilöautoksi. Tiedän koska yksi kaveri halusi välttää 80 lätkän. Enää ei saa!

Kai sun joku identiteetti sille pitää selvittää, jos kilpiin aiot saada!??? Mutta jos sulla alkup. aihiossa, minkä alustannumerolla projekti on, oli Suomessa tehdyt takasivuikkunat ja takapenkki, niin todennäköisesti oli viimeisessä rek.otteessa henkilöautona. Voi ne numerot silti siihen maalata, jos haluaa. Ei niitä mikään nykylaki kiellä eikä vaadi mihinkään.

Eihän niitä pakko ole maalata, mutta jos haluaa sellaisen pelin kuin Suomessa alunperin, niin sitten. Jos sulla rekisteröidään pakettiautoksi?! Oli myös niitä jotka oli rekisteröity henkilöautoksi, vaikkei ollut laseja, eikä takapenkkejä. Sillä vältettiin myöhemmin lätkä takaluukussa. Ensin 90 ja nykyisin 80. Mulla on sapluuna millä voi luvut maalata. Alkup mallin mukaan tehty. Kun vain löydän sen jostain!!! Kantavuus Kokonaispaino Akselipaino Muistisääntö: Kanna koko akseli ;)

Minejä riittää maailmassa ihan joka käyttöön! Ei ne kuole sukupuuttoon! :) Mehän taidetaan olla MikaJ:n kanssa ihan samaa mieltä asiosta ??? Kunhan vähän kärjistellään asioita "kilpailuhengessä" :) Tuostahan vain malli koneistukseen!

Mika J:lle vielä tarkennukseksi ,että minähän sanoin että arvostan Rakentelijoita jotka tekevät itse Toimivia, Tyylikkäitä, Ajettavia laitteita ja saavat niitä valmiiksi ajettavaan kuntoon kaikkien ihailtaviksi! Suomessa on monta Miniä jota ihaillen, nöyränä katselen ja myönnän etten millään saisi vastaavia aikaan. Mutta ei "pyörää silti tarvi aina keksiä uudestaan" ;) Jos johonkin käyttöön löytyy RIITTÄVÄN hyvät vehkeet valmiina kohtuuhinnalla, jonka varmasti tietää toimivan, niin se ainakin varmistaa sen että autolla pääsee joskus ajamaankin. Tuntuu vain siltä että Mika J ei arvosta tätä toisen puolen harrastusta ollenkaan :) . Se hänelle sallittakoon. Löytyy niitä "pussihousuja" Minirintamalta sieltä teiltä Turustakin ;) Aika läheltä oikea veljeskaarti! Tampere - Turku, Mikä tilanne?? ;D

Joo hyvähän se on ;) Edullisuuden voi laskea tietty monella tavalla. Jos on pelit/vehkeet millä sovitella ja kanavat mistä osat/materiaalit saa esim puoli-ilmaiseksi ja aika/paikka missä tehdä. Jos kaiken joutuu teettämään niin..? Katsastusmies luonnollisesti hyväksyy nämä mutisematta? ja joka paikassa? Hienoohan se on että värkkäillään! Minä olen aina arvostanut rakentelijoita, jotka tekee toimivia, kulkevia, tyylikkäitä laitteita!! Suorastaan kadehtinut ;)

Viimeksi kun olen "taistellut" takajarrujen säätöruuvien kanssa erään vanhan rouvan 67-Minin kanssa (hitsaamaton, ruosteeton, alkup!) oli molemmat takasäädöt yhtäpuuta. Purin kaikki ja otin kilvet pöydälle. Kaasulla säätöruuvi punaseksi ja molemmat ehjänä pois. Pientä kierteen siivousta, kilpien putsaus/maalaus (oli muuten virheettömät!). Kuparitahnaa säätöruuvin kierteisiin ja palikat paikalleen. Jos säätöruuvi on jumissa, niin ei kannata väkisin yrittää ruuvata. Ei tietysti auta, jos on jo valmiiksi hajalla. Näennäisesti isommalla työllä säästää lopulta. Taitaa nää "isojen poikien" etujarruviritykset mennä aika kauas siitä mitä ymmärtääkseni kysyjä hakee ;) Tai jos sitä turboo ja isoo konetta!? Hyvähän siihen on varustautua :)

Uusi takajarrukilpi on helpoin ratkaisu. On vain muistaakseni kohtuu arvokas. Itellä on aina ollut heittää varastoista ehjä tilalle, jos on ollut tarvis. (nyt ei kyllä löydy). Ei varmasti kätevälle korjaamatonkaan paikka jos kilpi muuten ehjä. Varmasti helpompi homma kuin se levyjarrujen itse rakentelu. Ymmärtääkseni näitten "isompien" jarrujen kanssa ei tarvitse välttämättä tehostinta? On myös hyväksytty S:n jarruilla ilman tehostinta. Poljinvoima vain kohtuu iso. Virallisesti vaaditaan. Levitetyt takarummut ei taida arvokkaita olla? Napahan on sama.

Noista jarruistahan eilen naamatusten juteltiin. Kyllä niitä "uudempien" Minien levyjarruja varmasti löytyy todella sopivasti. Kyllä joitain virityksiä on esim. nuo Minitonnimiehet JOSKUS AIKANAAN tehneet, mutta sellaisiin ei kannata sekaantua. Tietää harmeja ja jos sitten jotain rikkoontuu ei löydy osia kaupasta.

Se kertoo katsastusmiehen tietämättömyydestä. Hydrolastic Miniä ei voi, eikä saa testata millään iskaritestivehkeellä. Jos pusseissa on paineet ja korkeus riittävä, niin homma siinä. Mikään sellainen testitulos ei kerro mitään Minin hydrojen toiminnasta, koska niitten toiminta on ihan eri maailmasta kuin normi-iskarien! Tätä voi olla varmasti tosi vaikea selittää jollekin nuorehkolle insinöörille, joka ei ole koskaan kuullutkaan tällaisesta systeemistä. Hae joku yli viiskymppinen kats.mies paikalle ;)

Kaasarin pohjassa suutinholkin ympärillä jousella varustettu mutteri, tai miten nyt osaisi selittää. Kiinnipäin laihenee ja päinvastoin. Eikös sulla ollu se korjauskirja? Ainakin kannattaisi hommata. Helpottaa hommia ja ainakin helpompi kysyä/ymmärtää ohjeita kun on selvittänyt osat suurinpiirtein itselleen.