minorv8

Vaihdatko koko ripustuksen vai laitatko pelkän vetolaipan Metron rojuihin ? Vetolaipassa on ainakin samat nivelen rihlat joten saa sen ainakin kiinni. Ongelmaksi voi tulla sitten vetolaipan mitoitus, miten levy linjaa suhteessa olkanapaan ja satulaan, mahtuuko satula paikoilleen koska napa on halkaisijaltaan isompi jne. Kokeilemalla se selviää. Epäilen ettei Allegron koko napa käy semmoisenaan Miniin, jos käy niin samat ongelmat on vastassa kuin Metronkin navan kanssa. Mites sitten takana ?

Nuuhkis... http://www.minisport.com/acatalog/Stand ... iscs_.html http://www.minispares.com/Product.aspx?pid=35628

Täh ??? Jos etukelkasta on puhe niin vanhemmissa peleissä sekä hydro että kuiva kelkka on samoilla kiinnityksillä. Eli poikkipalkin läpi 4 pitkää pulttia (2 per puoli), etuhelman läpi 1 pultti / puoli ja kelkan takaosasta pohjan läpi 2/ puoli. 1970 mallisessa on tällä tavalla. Mitään holkkeja ei tarvita, kelkka tulee suoraan koppaan kiinni. Auton korissa on erona se että hydron vaatima letkun läpivienti on poikkipalkissa isompireikäinen. Kuivassa on pienempi reikä jousen kokoonpuristamista varten. 1976 kieppeillä kelkka muuttui erilaiseksi (mun mielestä huonommaksi mutta se on makuasia) ja noi uudemmat kelkat vaatii sitten niitä kumi/nailon tai mitä lie holkkeja kiinnitystä varten. Korjatkaa jos vanha ja huonomuistinen meni harhaan :)

Valtaosassa Lucasin jakajia on erilaiset ykkös- ja kakkosjouset.

Vähissä on tehdastekoiset vaihtoehdot mutta onnea vaan etsintään. Vinkkinä että allgro/marina linjalla löytyy niveliä jotka tosin ei ole kovin siistejä. 90-luvun alun Mazda 929:n nivelet kävi kanssa Minin ja Minorin hammastankoon ja ne näyttää ihan oikeilta niveliltä. Minissä on ratti aina vinossa on ne penkit mitkä hyvänsä. Ergonomista siitä ei saa millään joten helpoin konsti on kärsiä...

makuasia sanoi piski kun pers***ä nuoli... laita ne isot pallot eteen ja piene taakse niin näyttäis kun se sun dragsteris keulis.

Mikä mahtaa olla tehotavoite ja käyttötarkoitus ? Tolla budjetilla myyn mielelläni oman turbomosan auton keulalta !

Ja kun säädätät kulmat niin teetä 4-pyöräsuuntaus.

Pitemmät alatukivarret ilman muuta. Samalla kannattaa laittaa säädettävät reaktiotangot. Eteen joku 0,5-1 astetta neg. Camberia ja 3-4 astetta casteria on hyvä lähtökohta. Jos loksun etureunaa ei ole leikelty tarpeeksi niin 13" pyörät voi hilpata kiinni. Takana pyörä pystyyn tai pikkuisen neg. camberia. Karkea säätö menee ihan vesivaa'an avulla.

Mitäpä tuohon voisi lisätä ? Järjestelyistä sen verran että ilman navigaattoria olis mennyt osoite arpomiseksi, viitoitukset oli onnettomat ainakin lännestä tullessa, check in toimi ripeästi ja siihen ne järjestelyt loppuivat. Tänään luin piruuttani numerolapusta mitä siellä piti olla. Kuvaavaa on ettei edes nakkikiskaa oltu saatu aikaiseksi. Yksi oli mutta sekin alueella olevan huvipuistosysteemin toimesta. Surkein IMM missä olen ollut. Jatkossa noihin voi huoletta osallistua, huonommin ei homma voi enää pelittää.

Jos kaasari on paineistettu (turbon painepuolella) niin tarvitset ahtopainetta haistelevan paineensäätimen ja ruiskun pumpun joka tuottaa riittävästi painetta yli maksimiahtopaineen mitä aiot käyttää. Turbo Metron pumppu on sama kuin monissa ruisku-opeleissa. Tämä systeemi vaatii yleensä myös paluulinjan tankkiin. Jos kaasari on ahtimen imupuolella (nykyään aika harvinainen ratkaisu) niin riittää tavallinen pumppu joka tuottaa tarpeeksi satsia koneen tarpeeseen. Säädinkään ei ole pakollinen mutta suotava, sen ei kuitenkaan tarvi haistella ahtopainetta.

Taustaa sen verran asiaan että olen aikoinaan pyytänyt ja saanut Roverilta lausunnon siitä että ERA on ollut Roverin tuotantomalli. Sanatarkasti menee näin että "We confirm that the ERA Mini Turbo, whilst engineered by Engineering Research Applications (ERA), was built alongside regular Mini models on the same production line at the Rover factory in Longbridge, Birmingham and was therefore a Rover production vehicle." Toimitin sitten tänä tehtaan lausunnon myös AKE:n viskaaleille kommentoitavaksi. Lopputulos oli se ettei tämä kelvannut, koska kupongista ei selviä se että auto olisi tarkoitettu yleiseen tieliikennekäyttöön. Erityisen vitsikkääksi homman tekee se että AKE kirjoittaa omilla sivuillaan etteivät he kyseemalaista tehtaan antamia lausuntoja... ;D Eli jos auto on tehty tehtaalla samalla tuotantolinjalla, myyty tehtaan organisaation kautta tehtaan takuulla ja asiasta on vielä tehtaan lausunto niin miksi se ei olisi samaa mallisarjaa ? Irmscher, Alpina ja Oettinger ovat kukin omia pajojaan, muistaakseni Alpina taitaa olla jopa ns. autovalmistaja statukseltaan, eivätkä selkeästi kelpaa vertailumalliksi. Direktiivejä on turha sotkea autoihin ja mallisarjoihin jotka ovat olleet ennen koko direktiiviaikakautta. Jos noin mentäisiin niin jokaisessa vahassa pelissä olisi airbagit, OBD:t sun muut (okei pieni kärjistys, älkää ottako kurpitsaa sieraimiin...) Mitäs järkeä muuten on käyttää ERA:a vertailumallina toiseen ERA:an ? Nehän ovat jo keskenään samanalaiset ?????

Kaiken järjen mukaan kun Nisse on ERA:nsa leimannut Suomen kilpiin pitäisi myös AKE:n hyväksyä se tehtaan tieliikennekäyttöön tarkoittamaksi malliksi ja niillä perusteilla myös vertailumalliksi. Maa on tosin Suomi joten ei tuo nyt niin kirkossa kuulutettua ole. Huonolla tuurilla lähtee Nissen autosta kilvet kun se on AKE:n yhtä tyyppiä lainaten "tehtaan homologaatiomalli kilpailuluokitusta varten... " Huomatkaa nyt sitten myös se fakta, että ERA:n ollessa vertailumalli myös aihion tulee vastata alustaltaan ERA:a. Eli turbon jarrut, 13" pyörät jne. Ei se Minin laatikko mikään lasiaski ole. Itse olen ajanut yli 50000 km samalla vinohampaisella laatikolla ja välipyörästöllä. Viku on ajanut pommillansa pian jo tuplaten tuon mun lukeman. Mulla tosin on aika vähän paineita tosimiesten liigaan, vain 1 bar. Auvisen Niilo on ajanut omallansa jo kanssa aika paljon ja muistaakseni sielläkin jytää vinohampainen. Niilollakin paineet pyörii siellä kilon nurkilla ellei vähän yli. Ahtimen laitto Miniin ei ole mikään maailmantemppu, menee muutoskatsastuksella.

FE numero ei ole edes korin numero vaan Front End numero. Edes britit ei ole ihan varmoja tämän numerosarjan funktiosta. Korin numero (Body number) on meistetty n. 2x6 cm peltilätkään, joka on pistehitsattu maskiin yläkaareen. Lienee keulasta katsottuna vasemmalla puolella konepellin lukkoa. Mun Cooperissa se oli Axxxxx, vanissa tais olla EXTxxxx. Tuo body number on listattuna Heritage Certificateen, jos semmoinen on hommattuna. Jos AKE:sta aikoo saada tietoa niin tarvitset KOKO valmistenumeron, pelkän numerosarjan perusteella ei varmasti löydy. Eli se alumiinlätkän numerosarja täydellisenä.

Lätkä kuulostaa oikealta, mulla esimerkiksi pickupin valmistenumero menee M-AU4L-xxxxxx.

Noissa Lucasin sähköissä on niitä vuosilukuja esim. orggis vilkkureleessä, puolassa, pyyhkijän mosassa, taitaa olla jopa katkaisijoissa, valonvaihtajassa jos se sattuu olemaan lattiassa enää kiinni jne. Tyyppia kuukausi/vuosi, esim. 4 66 tai 10 67. Mulla muuten numerosarja on 71 Minissä apparin lattian syvennyksessä missä kaikki kosteus on aikoinaan muhinut. Ei enää ihan freesi...

Kumit kuuluu uudemmissa mosissa vain imuihin, aikojen alussa oli kaikissa venttiileissä. Omissa Minin koneissa olen käyttänyt vain imuventtiileissä. Noista pakopuolen kumeista on montaa eri käsitystä, jotkut jopa väittävät että voitelun puute pakopuolella saattaa aiheuttaa venan leikkautumisen ohjariin kiinni. Roverin kasissa mulla on kaikissa venttiileissä kumit, kuten tehtaan viimeisissä koneissa oli.

Jos teillä on takakelkka jäljellä niin VAG:n takasatuloiden kanssa voi tila loppua kesken. Noissa satuloissa käsijarrusysteemi törröttää 10 sentin verran levystä kelkkaan päin ja on siinä ja siinä mahtuuko sekaan. Mulla on jemmassa PSA konsernin takasatulat joissa mekanismi on tosi kompakti. Sen lisäksi käsijarruvipstaaki linjaa aika tarkkaan Minin vaijerin kanssa. Noita satuloita on ollut mm. 205/206 GTi, Renault 19 16V, Citroen AX jne. Kuvankin voin napata jos jotain kiinnostaa.

Jos tukivarressa on väljää niin siihen auttaa oikeastaan vain korjaussarja tai sitten vaihtotukivarsi. Korjaussarjan asentaminen onnistuu kotikonsteilla mutta ongelmaksi tulee toisessa päässä oleva pronssihela. Se vaatii yleensä kalvamisen oikeaan välykseen ja kalvaminen pitäisi vielä tehdä siten että akseli on linjassa toisessa päässä olevan neulalaakerin kanssa. Tuohon oli tehtaalta saatavana oikein erikoistyökalu, en tiedä mistä semmoista enää tänä päivänä löytää. Käynti koneistamolla varmaankin tuo lisäselvyyttä.

Eipä taida valoille löytyä sulaketta ellei ihan viimeisissä semmoista ihmettä ole. Vanhemmissa peleissä syöttö tulee katkaisijalle ilman mitään sulakkeita (äärimmilleen viritetty kisapeli ;D). Jos niin huonosti käy että virrat vetää jossain ei-toivotussa paikassa maihin niin käry käy varmasti. Mittaa vilkkuviikselle tulevasta pistokkeesta tuleeko kokosiniseen paksuun piuhaan 12 V silloin kun valokatkaisija on ohitettu pistämällä piuhat yhteen kuten ole tehnyt. Jos tulee niin tod. näk. myös vilkkuviiksi on kärtsännyt. Tarkista myös että siihen katkaisijan syöttöön tulee oikeasti se 12V.

Nykyopeilla valtaosa koneista tehdään siten, että männän ja kannen väliin jää noin 1 mm rako kannen ollessa momentissa. googleta termillä "squish" tai "squish band" niin saat riittävästi osumia. Valtaosassa mosia joissa on massatiiviste riittää kun männät ovat tasossa. Tiivisteen paksuus on luokkaa 1 mm puristettuna. Jos siitä lähtee enää kikkailemaan pienempiin arvoihin niin tarvii olla aika varma asiastaan. Kansia voi joutua plaanaamaan aika huolella jos männät jää kovin paljon tason alapuolelle. Milli lohkon tasosta pienentää puristustilavuutta enemmän kuin milli kannesta. Timppa (koirankoppi) on ihan oikeassa että kysymys oli kevyestä virittämisestä. Helposti vaan tulee pikku erheitä paketin kanssa jos rutut jää liian matalalle. Kasin puristuksilla ei oikeastaan ole mitään riemua lähteä edes nokkaa vaihtamaan.

Nykymännissä (21250/21251/21253 sarjan hepoliteissä) on sama kuppikoko männissä mutta puristuskorkeus vaihtelee. 21253 männissä on suurin puristuskorkeus eli niillä männän laki tulee lähemmäksi tasoa. Itse olen koneita rakentaessa plaanannut lohkon siten että männät tulee tasoon. Lopullinen puristussuhde on sitten määräytynyt mäntien kupin ja palotilan kon perusteella.

Rummun kiinteä spacer on 3/4" eli sen verran leveämpi. En tiedä onko joku käyttänyt edessä mutta ei kai se mahdotontakaan ole. Mitä riemua siitä sitten onkaan...

Mä kokeilin kanssa aikoinaan NGK:n monielektrodisia tulppia (ET) ja saitten joitain ihme elektrodilla olevia. En huomannut käytännössä mitään oleellista eroa taviksiin. Tosin mulla on järeä sytkäboksi joka saa kipunaa aikaan ihan tavallisilla tulpilla. Jossain aikoinaan väitettiin että jos sytkä ei muuten ole kunnossa niin ei siinä sitten myöskään auta ihmetuplatkaan. NGK on ollut mun suosikkimerkki koska niissä tuo lämpöarvoalue on aika laaja.

Vähän riippuu ajosta ja puristuksista mutta jos ei ihan tolkuttomat ole niin NGK BP7ES tulpilla pärjää tosi pitkälle, noilla olen ajanut kilon ahtopaineilla eivätkä ole oireilleet. Jos puristukset on jossain ysin pinnassa niin BP6ES toimii ihan nätisti. Britit suosittelee virikoneille BP8ES mutta saattavat helposti alkaa yskimään kylmällä koneella/rikkaalla seoksella.