minorv8
Jäsenet-
Viestit
1 691 -
Liittynyt
-
Viimeksi vieraillut
-
Days Won
29
Sisällön tyyppi
Profiilit
Foorumi
Galleria
Kalenteri
Käyttäjän minorv8 kaikki viestit
-
Ai tehtiinkö PV Volvoja vielä 80-luvulla. ??? Sori oli taas ihan pakko... ;D ;D ;D
-
Kelkka tulee omilla kiinnikkeillään koriin ilman mitään sovitepaloja. Säädöt tulee niihin kiinnikkeisiin, millä tukivarsi tulee kelkkaan kiinni. Yleensä säädöt on ulommassa kiinnikkeessä. Jos kelkka on saanut ihan oikeasti kipeää niin se pitäisi nähdä silmälläkin. Ja jos kelkka on kierossa niin tasan tarkkaan on myös takalattia. Jos veikata pitää niin tukivarren akseli/laakeri/hela on todennäköisempi syy tuohon ajokoiratyyliin.
-
Lambdat tykkää yhtä lailla kyttyrää lyijyllisestä gasosta. Sen sijaan valtaosan lisäaineista pitäisi olla turvallisia lambdan kanssa. Itse olen käyttänyt lisäainetta Minissä enkä ole lambdan osalta huomannut mitään ongelmaa.
-
Sulla varmaankin on yksipiirijarrut ? Ootko ilmannnut auton ympäriinsä aloittaen takapäästä vai ilmannut pelkän etupään ?
-
Kyllä sä pääset alkuun ihan kapeakaistamittarilla ja lämmitettävällä anturilla. Se kertoo ootko laihalla vai rikkaalla alueella. Jos ahdinpeliä meinaat perstuntumalla säätää niin sitten on syytä myös lotota ahkerasti. Tuurilla voi molemmat lykästää. Tommoisella mä oon säätänyt sekä Minin että Minorin. Hyvä lämmitettävä Boschin anturi tais viimeksi maksaa joku 65 euroa FMI:ltä, ledinäyttöisiä mittareita on esim. Autometerillä ja hintaa joko 50 euroa. Laajakaistalle kertyy sitten hintaa joku 300 euroa.
-
Mistäs Suomesta muuten löytyy semmoinen säätäjä joka pystyy Roverin ohjausta ronkkimaan ?
-
Lämmitettävä lambda kannattaa laittaa jo senkin takia että pelittää aika nopeasti heti käynnistyksen jälkeen. Joillain kylmillä lambdoilla oon huomannut että seosmittari alkaa vaeltamaan jos seisoo pitkään esim. valoissa. Lämmittämätön anturi ei pysy tyhjäkäynnillä lämpöisenä. Niinkuin Mika jo totes niin laajakaista on aina lämmitettävä. Mulla itsellä on Innovate joka kyllä kehuu omiansa maasta taivaaseen mutta on niissä ollut paljon ruikkua. Mulla on Innovaten LC-1 joka on oikutellut jo heti uudesta asti. Heidän foorumia olen seurannut ja en todellakaan ole ainoa jolla on vastaavia murheita. Toimii kyllä hienosti silloin kun sattuu sille päälle.
-
Ei se peruskone tiedä millä sitä ruokitaan eli periaatteessa kaikki temput voidaan tehdä sekä kaasari- että ruiskomosalle. MUTTA: ongelmaksi tulee moottorin ohjaus. Osaako se korjata koneessa tapahtuneet muutokset ja jos osaa niin missä määrin ? Ruiskukoneet ovat käytännössä kaikki vähäpäästöisiä eli esim. nokan vaihdossa tulee helposti tilanne vastaan että päästönormit ei enää täytykään. Ruisku-Miniin saa aika mietoja virinokkia joiden ei PITÄISI tuottaa ongelmia. Minin ongelma on siamilainen kansi (2 sylinteriä/kanava). Se käytännössä aiheuttaa sen että toinen sylinteripari ryövää naapurilta ruokaa. Tehtaan ruiskuissa (etenkin MPi:ssä) on aika monimutkainen softa, jota ainakaan muutama vuosi sitten ei oltu saatu oikein kunnolla purettua. Mun ymmärtääkseni joku 90-100 heppaa on käytännön maksimi MPI-koneista.
-
Minin kiertarit eivät ole mitenkään harvinaisia joten jos yläsilmä on väljä niin en lähtisi niitä holkittamaan. Yhteen moiseen olen törmännyt ja siitä tuli hyvä koekasausveivi. Mulla on tapana mitata mosa ennen kuin sen puran jotta tiedän esim. mikä on puristuskorkeus. Sitten kun hommaan uudet roinat niin tiedän suurin piirtein pitääkö lohkoa koneistaa tasosta. Porauksen jälkeen teen uusilla männillä koekasauksen. Tässä hommassa tuo kulahtanut yläsilmä on hyvä, männän saa veivistä irti jos tulee lisää koneistustarpeita. Uivalla tapilla kokoonpano ja purku on helpompaa, mutta ei niin hyvää ettei huonoakin. Mäntään tarvitaan lukkorenkaat (joilla on ollut tapana lähteä kiitämään surkein seurauksia) ja myöskin jonkinlainen voitelu.
-
Teoriassa keskimmäinen runkolaakerin pesä voi muuttaa muotoaan kun siitä silpaistaan siivu materiaalia pois ja pultataan vahvike tilalle. Mun omassa koneessa ei pesää ole hoonattu eikä siinä ole havaittu mitään ongelmia laakerivälyksen suhteen. Hoonaus tehdään siten että jakopinnasta otetaan lastu veks jolloin pesästä tulee muotopuoli. Sen jälkeen laitimmaisista pukeista linjaamalla hoonataan tai porataan pesä takaisin oikeaan mittaan. Mitään exotique laakeriliuskoja ei tarvita.
-
Jos tarkoitat ensiövetopyörässä olevaa ohutta peltisoiroa, joka on rattaan vieressä niin kuuluukin olla. Harvoin noita "ylimääräisiä" osia turhaan on tehtaalla laitettu. Jos pitäisi sen tarkoitusta arvailla niin ekaksi tulee mieleen öljynheittolevy niin kuin jakopäässäkin on.
-
Mulla on omassa MED tekeleitä oleva A+ akseli. Hiottu 010 alikokoon, tasapainoitettu ja "wedged" ja nitrattu. Muistaakseni ei muuta ihmeellistä. Tolla oon ajanut yli 50 t km ahdettuna eikä ole toistaiseksi mitään murheita ollut. Jos veikata pitäisi niin pitämällä kierrokset aisoissa vakioakselin pitäisi normaalia käyttöä kestää. Eipä sulla katukäytössä koko aikaa siitä koneesta tommoisia tehoja tule. Mutta en mä yleensäkään harrasta veikkausta :)
-
Maniflown sarjoja on ollut parikin, sopii kerralla paikoilleen ja työn jälki on laadukas.
-
Mulla oli Minissä aikoinaan 4 Amalia. Pelas ihan kivasti. Briteissä ovat käyttäneet takavuosina muutamassa virisarjassa kahta Amalia. Ei se sun mosas tiedä mistä se gaso tulee, pääasia on että tulee aina sopivassa mittakaavassa. Kysymys kuuluu että miksi sohlata mopon kaasarien kanssa kun löytyy auton kaasareitakin ? Voi mennä aika hakemiseksi ennen kuin kaasarit on tikissä...
-
Larin repesti on ihan hyvä, jakajasta sen verran että aldonin keltainen alipainesäätimellä pitäisi peöittää hyvin, etenkin nykybensan hinnalla alipainesäädin jeesaa alakierroksilla (vetää nöyremmin). Jos haluaa racea niin sitten ilman alipainesäätöä. Kaasariksi joko HIF44 tai sitten 45 sivuimu. HIF44 riittää hyvän imusarjan kanssa tolle nokalle ja kannelle ihan kivutta. Realistiset tehot tolla nokalla 1330 koneessa luokkaa 105-110 hp.
-
Eipä hajuakaan millä nimellä ne kulkee mutta tässä on vähän varaosanumeroita. Kuvista päätellen sun mosas oli tonninen. Primary gear shim 850/998/1100 22A321 2,79-2,84 mm 22A322 2,84-2,89 mm 22A323 2,89-2,94 mm 22A324 2,94-2,99 mm 22A450 2,99-3,04 mm Mittää mikrometrillä paljonko se sun helan paksuus on. Siitä voit sitten arpoa mitä se olis voinut olla ja minkä noista tarvitset. Mulla ei itsellä ole yhtään tonnisen shimmiä, 1300 shimmejä olis ollut. Välipyörän neulalaakeri eli Idler bearing: AHU 1707 34,92 mm OD, 22,2 mm ID DAM 3745 34,92 mm OD, 19,05 mm ID 13H7848 27,05 mm OD Noista todennäköisin on tuo DAM 3745. Toivottavasti noista on iloa. Jos sulla on se kaaveli päreinä niin tarkista se välipyörän välys samalla.
-
Yksi konsti mitä on suositeltu on pakata laakeri täyteen rasvaa ja vasaroida tiukkasovitteinen tappi laakerin pesään. Sillä pitäisi saada laakeri nousemaan poterostaan. Itse kun olen laiska niin olen laittanut laakerin sisälle mutterin ja hitsannut sen kehään kiinni. Sitten vain pultti mutteriin, pultti kiinni ruuvipenkkiin ja naputellut laakerin veks. Rujoa mutta toimii.
-
Joutilaana yksi käytetty MPi:n puola tulpanjohtoineen ja telineineen. Hp. 50 0400-434980
-
Ei ne välttämättä ole pois jääneet, joskus ne ovat "liimaantuneet" aika tiivisti välipyörään kiinni.
-
Tohon "kaikki näyttää hyvältä" käytännön kommentti: välipyörästössä on parikin välystä mitkä pitää huomioida. Ensinnäkin ensiövetopyörän helojen pitää olla kunnossa. Päittäisvälys säädetään eripaksuisilla pronssirenkailla, jotka tulee kampuran ja ensiövetopyörän väliin. Jotta tosta välyksestä sais jotain tolkkua niin sinne ilkopäähän tuleva paksu levy ja C-prikka sais mielellään olla uudet. Kun puratte sen C-prikan niin monesti huomaa miten ensiövetopyörä on painanut sitä killilleen. Sitten se välipyörä: sen molemmille puolille tulevat paksut shimmilevyt pitää valita niin, että saadaan sille välipyörälle sopiva päittäisvälys. Tätä ei välttämättä edes hoksata. Noitakin on eri paksuisia levyjä ja välystä ei oikein voi mitata muuta kuin koekasaamalla kaaveli tiivisteen kanssa ja mittaamalla se välys. Usein tuo kalina tulee just tuosta välipyörän hakkaamisesta liian päittäisvälyksen vuoksi. Tietenkin kuluneet rattaat voi myöskin pitää ääntä mutta esim. mun omassa autossa on ratassarja joka on nähnyt maantietä ainakin 100 000 km ja nykyväännöllä (200+ Nm) ovat täysin äänettömät. Niin, tuohon öljypuoleen vielä että tuskin sä paksuilla öljyillä sitä kalinaa saat veks. Jos sä tarkistit noi välyksen niinkuin tuossa edellä selitin ja säädit ne vielä sinne minimipuolelle niin ei pitäisi kalista. Jos kalisee niin sitten on rattaat loppu. "olis vaa pitäny pysytellä vanhoos toyotis eikä sekaantua näihin mistä ei mitää tiärä" Tuohon ongelmaan auttaa KORJAUSKÄSIKIRJA.
-
Mä olen yleensä laittanut tankin täyteen syksyllä jollei ole ollut remppaa suunnitteilla. Jos on muuten terve kone niin pitäisi aika kivutta tärähtää käyntiin keväällä. Mulla tosin on molemmissa leluissa järeä sytkäpuoli joten sekin edesauttaa kevätkäynnistyksiä. Samoin sähköpumppu mutta se pitäis kaikissa mineissä olla muutenkin. Jos sattuu heräämään keväällä... Turbonkin sain taas 3 vuoden tauon jälkeen tulille pikku kämmennyksen jälkeen. Etsin pitkään vikaa kun ei gasoa tullut kaasarille asti vaikka pumppu surrasi iloisesti. Aikansa kun tumpula hakee niin hoksasin että pumppu oli kytketty nurinpäin. Piuhat oikein, bensaa kaasariin ja 3 sekunnin sahaamisella mosa taas käyntiin. Seuraava murhe oli kytkin mutta sekin ongelma selvis kun laittoi sen puuttuvan niveltapin pedaalin ja sylinterinväliin. :( Taas hyvä opetus siitä että kaikki hommat pitäisi tehdä valmiiksi asti eikä jättää vaiheeseen. Ei meinaan muista enää seuraavalla kertaa mitä on tekemättä.
-
Sopii fyysisesti mutta ei siinä ole järkeä. Tonnisessa on huomattavasti pienemmät kanavat ja venttiilit.
-
Toi mittaus menee silleen, että tehovedon jälkeen polkaistaan kytkin pohjaan ja annetaan auton rullata vauhdit pois. Dynokäyristä näkee ettei hävikki ole ihan lineaarinen mutta ei paljon puutukaan. En muista kenen mini aikoinaan mitattiin vanhoilla hakkapeliitoilla ja siinä autossa häviöt tais olla luokkaa 55. Lari saattais muistaa kenen peli oli, oliko peräti sun ? Suurin osa häviöistä tais tulla siinä että hakkojen nopeusluokitus ylittyi "hieman"... Sinänsä huvittavaa on että monesti jengi pistää dynokumit alle koska ei viitsi kuluttaa käyttörenkaita ;D Veto ei kauaa kestä eikä kuluta renkaita paljon pas**akaan. 10" fillarit minissä tosin aiheuttaa monessa paikassa ongelmia kun auto makaa mahastaan kiinni eikä renkaat yllä rullille...
-
Rullien tehot pitäisi vakioautoista mitattuna olla aika lailla valmistajan ilmoittamien mukaiset. Ainahan autosta autoon voi olla yksilöllisiä eroja. Vetopyöräteho on aina pienempi kuin moottoriteho. Mulla on voimansiirtohäviöt olleet jossan 10-15 kW luokkaa, eli kaukana siitä brittien 30 prosentin hävikistä. Brittilehtien teholukemiin muuten kannattaa suhtautua ihan oikeasti varauksella, mä olen aina halunnut viedä oman auton sinne mitattavaksi jotta siinä olis kerrankin VOIMAA. KAD:n mosat perustuu ihan Minin lohkoon, tehotasosta riippuen joko vakiohiluista kasattuuna alakertaan aina sitten vimpan päälle alakertaan. Minin iso ongelma isoilla tehoilla on 3-laakerinen kampilinja, se ei ole yhtä tukeva kuin modernien koneiden 5-laakerinen alakerta.