minorv8

Ainakin edessä on eri vipusuhde. Mä katkaisin omasta sen tapin ja porasin kierteytin sopivan jengan. Ulkomuistista 3/8 UNF" ?

Verrataan mallisarjan tehokkaimpaan, ei ko. yksilöön. Noi vanhat teho ja iskutilavuus rajat poistuu kunhan uudet pykälät tulee voimasn.

Laita tommoinen...

Traficom siirtää rakennemuutoksissa päätäntävaltaa konttoreille ja samanaikaisesti valvoo mitä ne touhaa. Jatkossa varmaan sitten löytyy konttoreita joissa homma toimii ja konttoreita jotka ei todellakaan halua sekaantua asiaan. Tasan tarkkaan tulee olemaan myös konttorikohtaisia eroja siinä minkälaisia selvityksiä ja laskelmia edellytetään. Eli itse kävisin etukäteen konttorilla juttelemassa mitä he vaativat ja jos homma haiskahtaa kovin hankalalta, vaihtaisin konttoria. Voi toimia joillain konttoreilla, etenkin jos niissä on ennestään kokemusta asiallisesti toteutetuista muutoksista. Tulee äkkipäätä mieleen yksi konttori jonne en menisi (paikka jossa pickupin muutos 1275 tekniikalle ei onnistunut koska pickup ei ollut Mini...) Kantsii odottaa millaiset pykälät lopulta tupsahtaa ulos ja miten niitä sitten aletaan soveltaa.

Tuohan nyt on sinänsä itsestään selvä asia. Vastuu on vaan vähän hankala homma. Vastuu mistä ? Että ne on oikein, itse työ toteutetaan niin kuin laskelmat olettaa, rakenne kestää aiotun käytön ? Mutta kysymys kuuluukin että edellytetäänkö katsastuskonttorin porukalta jotain kompetenssia katsoa niitä. Vai riittääkö se että laskelmat on tehty ja oletetaan että tekijä on tiennyt mitä laskee ? Mitä lasketaan, staattinen lujuus, dynaaminen lujuus vai molemmat. Tässä on valtion virasto pistänyt epämääräisen vaatimuksen joka toteuttaminen kunnolla on aika haastavaa. Ehkä se karsii turhat projektit pois... Hitsaajan pätevyydellä on sinänsä hyvä asia, voi olettaa että henkilö hallitsee asiansa. Reilu 30 vuotta pätevien hitsaajien jälkiä ihmetelleenä voi todeta että jälki on ollut hyvin vaihtelevaa. Enimmäkseen hyvää mutta aina ei ole päässyt kehumaan. Isommassa kuvassa pätevyydellä ei ole mitään merkitystä jos itse hitsausmenetelmä ja hitsattavat materiaalit on mitä sattuu. Käytäntö teollisuudessa on että hitsausohje pätevöidään vaativissa kohteissa menetelmäkokeella, joka hitsataan pätevöitävän ohjeen parametreillä. Sille tehtään rikkomaton ja rikkova koestus jolla varmistetaan onko hitsi riittävän laadukas. Hitsaajan pätevyyskoe tehdään sitten pätevöidyn hitsausohjeen mukaisesti. Pätevyys on sitten tietylle perusaineelle, prosessille, ainepaksuus/halkaisija-alueelle. Kuka varmistaa että kaverin luokat kattaa juuri sun projektin kriteerit ? Ystävällinen katsastusmies ? Tuskin, mahtaako reppana edes tietää asiasta.

Ja kukahan ne lujuuslaskut siellä konttorilla sitten tulkitsee ?

Pari kotteroa maalanneena voi vain todeta että hyvät tilat on ensiarvoisen tärkeät. Riittävästi tilaa, valoa ja kunnollinen ilmanvaihto. Naapurit ei oikein tykkää jos maalinpöly leijailee heidän reviirille. Ja jos pöly on maalaustilassa niin ennen pitkää itse maalattava kohde häviää näkyvistä . Kunnes sitten pikku hiljaa putoaa siihen tuoreelle pinnalle. Minorin maalasin maalla ulkona 30 v sitten. Oli valoa, tilaa ja ilmanvaihtoa mutta sitkeimmät hyttyset jaksoivat taapertaa vajaa 30 cm tuoreessa maalipinnassa ennen kuin meno hyytyi... Clubmanin maalasin sentään tallissa, tosin kaikki muukin oli sitten ohuen maaliharson peitossa. Mm. samassa tallissa ollut Minor. Se putsaantui vahaamalla muutamassa tunnissa kun maali ei onneksi pysy häävisesti kiiltävällä pinnalla. Eli tuo Mikan mainitsema suojaus on tärkeä juttu. Itse se värin ruiskutus on vain pieni osa maalausta. Suurin työ menee niihin pohjiin. Maalihan ei sitten peitä mitään vaan kaikki näkyy pinnassa. Maalarit on hauskaa porukkaa. Aikoinaan kun etsin Cooperille maalaria niin paikalliset valittivat että autossa on liikaa työtä. Ei kiinnostanut vaikka sanoin että se on laskutettavaa työtä. Sitten kun tarjosin että teen itse pohjatyöt niin ei kelvannut, ei haluttu vetää väriä tosien tekemille pohjille. Tietty sen ymmärtää, eihän kukaan maalari halua huonoa mainosta jos pohjat on tehty päin persettä. Maine menee vaikka ei edes olisi tehnyt niitä pohjia. Toinen iso murhe on materiaalien yhteensopivuus. Jos pintaväriä vetäessä alkaa kuohumaan ja keittämään on sekin aina maalarin vika... Moni onkin sanonut että vakuutusyhtiön hommat ovat pilanneet alan, helppoa ja nopeaa duunia eikä tarvi vanhojen paskojen kanssa värkätä. Ja aina on ne yllärit edessä kun ruosteeton koppa onkin mätä ja saa alkaa parsimaan ruostekohtia. Minorin maalautin n. 10 vuotta sitten ja silloin käytin auton etukäteen näytillä. Eivät suostuneet muuten edes keskustelemaan asiasta. Homma sovittiin ja vedin kopan itse pellille asti, sovitin luukut ja fiksasin pikku kauneusvirheet. Maalaamo teki pohjat ja veti värin. Ei ollut silloinkaan halpa mutta varmaan meni kiitettävästi tunteja ja materiaaleja.

Kasausta vaille valmis. Kesäksi leimalle !

Eiköhän se mene toisin päin että ecu antaa signaalin b-pumpulle. Jos itse purit niin sehän on simppeli homma tehdä vastaava homma toisin päin. Sähkökaavio tietty auttaa. Eikös tossa ole liitokset jo enimmäkseen töpseleillä eikö irtojohdoilla ?

En usko että prässissä olis mitään jäänyt väliin. Jos siellä olis ton muotoinen metallikipale ylä- ja alavastimen välissä niin ei prässäydy loppyyn asti. Tai jos on tarpeeksi prässissä voimaa niin menee palikat rikki. Ennemminkin pelti olisi puhki. Veikkaan pepe65 teoriaa että on ajettu komeasti johonkin tappiin.

Voi. Tarvitset vain lyhyemmät pinnapultit lohkoon.

Austin 1300 GT ja MG 1300 Mk2 nyt ainakin

Mulla kanssa käynyt mielessä että pitäis tallissa alkaa kylvämään lappuja mikä mikäkin osa on ja mitä se maksaa. Osaa perikunta sitten myydä eteenpäin. Toki vois tulla aika nopea slaagi itsellekin jos alkais ynnäämään romujen kokonaishintaa puhumattakaan siitä mitä pirttihirmu tuumaisi asiasta... Positiivisesti ajateltuna: vähemmän rahaa mennyt kurkusta alas ja enemmän rakentelun tuomaa mielihyvää (?????).

Mineihin ei olakeputkia oikein saa laitettuakaan, ei ainakaan 1275 lohkoon. Eikä ole tarvettakaan. Sitten täytyy muistaa että monesti noi lohkot voi olla aika isoiksi porattuja, esim. +60 tai yli ja vielä kulahtaneita. Se onkin sitten siinä ja siinä saako sylinteriä puhtaaksi tehdasputkea varten. Sitten täytyy käyttää putkiaihiota ja koneistaa sen ulkopinta määrämittaan asennusta varten. Ja tietty sisäreikä. Joka steppi lisää hintaa. On noita koneistamoita myös lopettanut, se puolestaan voi aiheuttaa tarjonnan vähentyessä myös hintojen nousua. Ja täytyy muistaa että kaikilla Minin rakentajilla on pakostakin pinkka kunnossa, ei mikään halpa rakkine harrastaa

Tsiisus… !!!

Tosta vaijerin läpivientikumista ei ole ihan satavarmaa muistikuvaa mutta epäilen että ei tarttis halkaista. En ole itse joutunut koskaan niitä leikkelemään. Jos kumi on vielä joustavaa niin sen pitäisi saada kiskottua vanhasta irti ja uuteen paikalleen. Ja juu, Allbrit on hyvä mesta. Etenkiin uusimpiin Mineihin (SPi, MPi) heillä on tosi hyvät kuvat ja varaosanumerot. Jotain olen sieltä tainnut tilatakin ja toimii moitteetta.

En ole Minin lohkoja putkituttanut mutta ei tuo sinänsä kauheasti yllätä jos maksaa. Siinä tulee kuitenkin 2 x poraukset, plaanaukset ja tietty putket. Roverin V8 lohkoja elvytetään laittamalla niihin olakkeelliset putket. Siitä on jo vuosia kun kysyin Roverin putkituksen hintaa niin tais olla luokkaa 800 e. Kasin lohko vaatii pari eri asetusta verrattuna normi rivikoneeseen eli työtä on enemmän. Vaikka millaisella tutun kaupalla teettää niin helposti 2 minin lohkoa huitelee tonnin kantturoilla. Itselle oli yllätys myös esim. nokka-akselien hinnat. Laitoin pickupiin Swiftunen nokan hiluineen ja pelkkä nokka tais olla 200 €. Ekaksi epäilin että valitsin vain kalliimmasta päästä mutta kyllä niillä nykyään näyttää olevan hintaa ihan kiitettävästi. Mutta täytyy muistaa että ei aihioitakaan enää ole. Ässän lohkoja ei ole valmistettu 50 vuoteen eli väkisinkin hyvät aihiot loppuu. Ja huonot. Roverin V8 sama juttu, erityisesti 4.6 mosat on murheellisia koska niillä on taipumus haljeta sylinteriputken takaa vesitilaan. Lopputuloksena joko poijuankkuri tai sitten putkittamalla elvytetty kysymysmerkki. Uusia ei saa.

Mailereista on "tehoversioita" esim. 1300 GT ja MG 1300 mikä meikäläisellä oli juniorina. Parempi kansi, tuplakaasarit ja peltipakosarja. 70 heppaa tehoa. Ei ollenkaan hassumpi vehje ajaa. Noista on suurin osa hyödynnetty Minien tuunaamiseen.

1300 on helppo ratkaisu ja siitä saa pirtsakan suht pienellä vaivalla. Jos ei halua helppoa vaihtoehtoa niin sitten pitää miettiä hankalampia vaihtoehtoja. Tekniikkamuutosten pykäliin pitäisi tulla tämän kevään aikana. Teho- ja iskutilavuusrajat poistuvat ja tilalle tulee maksimi teho/painosuhde. Periaatteessa tämä on hyvä juttu. Vastuu siirtyy enemmän katsastuskonttorille, miten siellä sitten kavereilla kivet kestää hyväksyä muutoksia on oma juttunsa. Eli Miniin ja Maileriin saa laittaa isomman mosan kuin ennen (1275 cc + 25 %). Tehoista ei tarvi murehtia kunhan teho/painorajaa ei ylitetä. Sitten ne käytännön murheet. Minien vierasmoottorien tapauksissa helpoin tapa saada nykymääräyksillä on tehdastekoinen apurunko. Muussa tapauksissa tarvitaan lujuuslaskut yms. Vankka veikkaus on että niistä ei todellakaan kukaan ymmärrä pätkän vertaa muutosta leimatessa . Maileriin ei tehdastekoista apurunkoa vierasmoottorille saa ja omaa apurunkoa joutunee ronkkimaan kovalla kädellä. Tosta kannattaa keskustella konttorilla ennen kuin tekee mitään radikaalia. Aussiversion osalta en ole ihan satavarma. Aikaisemmin Trafi linjasi että vertailumalli piti olla Euroopan tai pohjois-Amerikan alueelta. Australia ja etelä-Afrikka ei kelvannut, harmi sinänsä koska heillä oli mielenkiintoisia malleja. Kuulin taannoin huhua että tämä olisi poistunut ja esim. XR8 Sierra kelpaisi yhtäkkiä verrokiksi. En ole löytänyt tästä mitään faktaa Trafin sivulta. Uudessa muutosohjeluonnoksessa taisi olla viittaus vertailumallin osalta "samaan markkina-alueeseen". Jos näin on niin eurovehkeille pitää vertailumallin olla eurooppalainen.

Eiköhän tuo ole aika hyvä, tollai olen omat laittanut (tosin 2-rivisenä).

Viikonloppuna tuli vastaan vähän erikoisemmat SU:t. Vanhaa H sukupolvea jossa on messinkiset vivustot. Mikä noissa on hassua niin samassa rungossa on kaksi mäntää/kammiota. En ole koskaan moisiin törmännyt. Coventry Climax myllyn kyljessä, pikaisella kuvahaulla tarjoaa tyypiksi DU6.

Metallinen yhdysputki jossa T-haara ja siitä letkulla pumpulle.

Mikä jottei, ei se välttämättä ole alkuperäisen näköinen. Mä värkkäsin joskus takavuosina oikean puolen tankin suorasta pellistä. Sain lainaan orggistankin josta tein kaavat. Tai kun tarkemmin muistelee niin tein kaksi, toisen Clubmaniin ja toisen Cooperiin. Tossa pari huonoa kuvaa Cooperin tankista.

Mulla oli jossain muistissa että olisin mitannut luokkaa 270 tyhjänä ja hippasen päälle 30 Ohmia täynnä. Vanhemmissa taisi olla jotan 0 tyhjänä ja 90-100 täynnä.

Morrikseen tietty. Hetken mielijohde, sain niin halvalla että oli pakko ostaa.