jiikoo

Tuolle olemassa 2 selitystä - joko niitä (Mk3->) on säilynyt enemmän tai niitä on valmistettu enemmän. >:D Eniten valmistettuja Minin malleja: 1) Mini MkIII/IV/V/VI: Mini 1000/City/Mayfair 1439819 2) MkI: Morris Mini-Minor 510000 3) MkI: Austin Se7en/Mini 435500 4) Mini MkIII/IV/V/VI: Mini 850 407670

Tuon kun sais ihan foorumin asetuksiinkin, ni se ois hieno... :)) Edit: Ominaisuushan onkin olemassa - pikkasen toisella nimellä. Lista alkaa täydentymään aikasta nopeesti... C:-) Jaa, eipäs listalle mennytkään kuin yksi nimi tässä vaiheessa. Foorumi on hieno!

Ööö, huomasitko muutamaa viestiä aiemmin kirjoittamani:"Heh, vieläkös se takalasin huurteenpoisto on pakollinen varuste?" Tähän sain vastaukseksi: "Mistä sä jiikoo noita sääntöjä keksit? Koska takalasin huurteenpoisto on ollut pakollinen?" No, hain netistä (jossa kuulemma lait on luettavissa) lainkohdan, jonka olin omasta hihastani keksinyt. Aivan sama, onko kyse vaikka 1000v ikäisestä laista, niin en todellakaan keksinyt ko. lakia itse. Siitä ajantasaisesta lainkohdasta voi sitten sellaisen löytäjä ja siitä kiinnostunut tänne lainata. Mun kirjoitukseen se ei sinällään liity, joten ei ole asiani sitä tänne laittaakaan... C:-) Eli sun mielestä en olisi saanut vastata kysymykseen. Jätän kiroilut väliin, vaikka mieli tekeekin... Mutta jotenkin tuntuu, että olen aivan väärässä karsinassa ja saatan lähteä pian toisen kerran jäsenistöstä - ja kolmatta yritystä ei enää tule. (Tää on ns. laillinen uhkaus, kun koskee itseäni 8) )

Joku Finlex se oli. Toisaalta, jos takaikkunasta ei oo näkyvyyttä, niin ainakin 1993 vuoden säädöskokoelman mukaan, ei tarvii olla ohjaamossa taustapeliäkään. Sais autoo keveämmäksi, kun pistää ensin takaikkunan läpinäkymättömäksi, niin sais laillisesti ottaa peilin myös pois (toisin oikeenpuoleinen peili ois tälläin pakollinen). Mulla ai oo ikinä ollu noin vanhoja autoja - en tiedä niin vahoista laeista paljoo. Kuulemma silloisiin autoihin saa ainakin tehoja laittaa miten paljo huvittaa... Alla olevan vetäisin omasta hihasta: C:-) 280 § Ennen tämän asetuksen voimaantuloa liikenteeseen otetut ajoneuvot 1. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa liikenteeseen hyväksyttyä ajoneuvoa saa edelleen käyttää liikenteessä, jos se on tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukainen. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa liikenteeseen hyväksytyssä ajoneuvossa ei kuitenkaan vaadita valonheitinten pesulaitetta, takaikkunan huurteenpoistolaitetta eikä henkilöautossa oikeanpuoleista taustapeiliä. Lisäksi saa takasumuvalaisin olla tarvittaessa myös ajoneuvon oikealla puolella. 2. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa käyttöön otetun ajoneuvon määrittelyä ei muuteta, ellei ajoneuvon omistaja tällaista muutosta vaadi. 3. Jos ajoneuvon rakennetta tai varusteita muutetaan tämän asetuksen tultua voimaan, on muutos tehtävä tämän asetuksen mukaisesti. Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1992 Meikäläisen suomenkielen ymmärryksen mukaan tuo tarkoittaa, että 1992 eteenpäin (mihin asti?) on takaikkunan huurteenpoisto pakollinen...

Heh, vieläkös se takalasin huurteenpoisto on pakollinen varuste? Mitä hyötyä laitteesta, jos kuran ja tummennusten läpi ei näe mitään? Ehkä tuo on (ollut) pakollinen varuste vain muinaisissa autoissa ja nykyisin mennään pakettiautosäännöillä kaikkien osalta. >:D

Ehkä se on joku ääniefekti tms. tuninki varuste. Ei tietoo, ku ei oo kokemusta autosta, jossa on kaikki herkut, että mitä ne toimimattomat/särkyvät koristeet on oikeelta funktioltaan. Autosta taakse näkyvyyden parantaminen ei todellakaan lisää turvallisuutta...

No, meikä ei oo huolestunut ulkonäöstä. Ekax tulee tämmösten turvavarusteiden irrottamisesta mieleen se, että mitä mahtaa katsastusmies sanoa asiasta. Eli kaipa tuommosen poiston saa tehdä? Vai onko kukaan selvittänyt asiaa? Tosin, jos auton ei ole tarkoitus olla tieliikenteessä, niin pohdintani on aiheetonta höpinää... Kiitos ja anteeksi, jokatapauksessa. C:-) Edit: Tutkailin asiaa ja näyttäis kokonaan poistaminen ainakin onnistuvan tuon takalasin pyyhkijän kanssa. Jos ois paikallaan ja ei toimisi, niin se vois olla eri asia...

Laitehan esiteltiin Start! -ohjelmassa ja kivalta vaikutti. Tavaratilaakin kehuttiin isoksi, joten autollahan saa helposti pitemmällekin reissulle riittävästi tavaraa mukaan. Mukavuus ja ajo-ominaisuudet taattua pösön laatua. Hintakin oli (perusvarusteltuna) sen verta matala, että liekö tarvinnut JCW MINIn kanssa ees väliä maksaa paljo mittään. Tietysti kaikki herkut päälle laitettuna menee varmaan uuden JCW:n hintaseks ja käytetyn kanssa jo pikkasen pitäis välirahaakin etsiä. Mahtaako tällä foorumilla kuulla autosta tarinaa vai pitäneekö liittyä pökötti-voorumille autosta ja kuskista kuullakseen? ;) P.S. Oma lelu on liikennekäytöstä poistettuna kevvääseen asti (ellei Prelude hajoa käsiin ja pakota ottamaan Miniä talveksi käyttöön). Eteen on vaihdettu (tai työkalun teko ja vaihto meneillään) HI-LOt ja muutama kumipusla vaihdettu muovisiin. Takana uudet alumiiniset jarrurummut. Kevään odottelu kohtuullisen vaikeaa itse kullakin (kyllä vuoden ympäri ajaminen on paljon helpompaa - tää odottelu on yhtä h"%¤¤#&%"tiä)...

En tiennyt, että keskuslukituksia on ollut Miniin saatavissa alkuperäisenä. Jos on ollut, niin tuohon löytynee korjausohjeita Haynesin oppaasta tai vaikkapa tuolta aiemmin linkatusta korjaamo-oppaasta.

Ei kyllä heti uskois, että tuonnäkösessä autossa on minkäänlaista takapenkkiä! Auto on tosi iso, jos näin on. No, oma haaveeni on, että joskus pystyisin Minin vaihtamaan pienempään. Eli Speedster ja Elise/Exige on haaveissa edelleen. Mini on nostanut riman korkeelle, mutta toisaalta nuo haaveet voi muuttua edullisemmaksi, kun aikaa kuluu. Ja aikaa kun tarpeeksi kuluu, niin samalle rungolle rakennettu sähköauto saattaa tulla myös kyseeseen. Mutta kaikki vaihtoehdot vaatinee sen, että kämppä pitää saada myytyä ja pitäis muuttaa jonnekin edullisemmalle alueelle. Eli Minillä mennään toistaiseksi ja luultavasti niin pitkään kun sen saa katastuksesta läpi. O0

Meikä taasen on niin "nykyaikanen", etten o viimeseen yli 20 vuoteen ostanut mitään käteisellä. Opintolainan ottamisen jälkeen on ollut aina enemmän lainaa kuin tilillä rahnaa. Nyttemmin opintolaina on vaihtunut asuntolainaksi ja sitähän maksan eläkeikään asti. >:D

Tuossa on sekin etu, että saattaa mennä useita kuukausia ennenkuin samannäköisi autoja alkaa tulemaan vastaan jokaisessa risteyksessä. Ainakin täällä KehäIII:n sisäpuolella tulee menejä vastaan muutaman kilometrin välein, joten kyllähän ne jo tosi yleisiltä vaikuttaa. Harvinaisuus on minissä yksi asia, mikä tekee siitä haluttavan (kysynnän ja tarjonnan laki myös).

No, sittemmin kahden asunnon loukun kautta yhden asunnon konkkaan siirryttyäni voin vain toivotaa onnea niille, joilla on vaihtaa autonsa uusiin. Mulla k-e-s-t-ä-ä vielä 'kotvasen'. Ja onhan tässä 150t elokuvahuoneen saamiseksi käytettyään pakko katto niitä elokuviakin - jopa ennen eläkeelle pääsemistä. Vielä kerran - onnittelut. C:-)

Hienosti onnistuu kokeneilta öljynvaihto. Meikäläisellä menee hallin lattia öljynvaihdon yhteydessä öljyyn ja konekin on vaihdon jälkeen niin öljyssä ulkoisesti, että ainakin kerran tuli sen takia hylky katastuksessa... C:-) Siksipä annan tuonkin homman mieluiten ammattilaisille, koska omilla taidoilla tulee tehtyä kohtalaisen vakava ympäristörikos.

Tuorein malli ilmeisesti kuluttaa sen 2 litraa vähemmän ahtamattomana kuin edeltäjänsä. Ahdetuissa lienee vähintään sama ero vanhempi vs, nykyinen. Eli uusin ahtamaton 6-7 l/100 ja edeltäjä 8-9 l/100.

Silloin kun omani ostin 7v sitten, oli mobilessa joku yli 200t ajettu noin 10v ikäinen. Ei ollut edes halvimmasta päästä ikäisistään - ja huoltokirja kunnossa (eli sivut loppuun asti täytetty jo aikaa sitten)... >:D Voi olla, että joku on joskus ko. pelillä ajanut vielä jokusen kilsan vielä päällekin. Eikös autot kestä nykyään sen 300-400t vähintään ajotekniikan puolesta. Pellit saattaa ympäriltä lahota, jos ei tarpeeks nopsaan niitä kilsoja kerrytä tai pitää autoa käyttöautona.

Talveksi kannattais mieluiten laittaa koneeseen talvikäyttöön sopivat öljyt. Minin kone lämpenee aika nopsaan ja lämmityslaitteen maksimitehot saavutetaan bensa-autoille tyypilliseen tapaan muutaman kilsan päässä pihasta, vaikka lähtis heti käynnistyksen jälkeen liikkeelle. Lohkolämmittimen käytön syyhän lienee, että lämpimällä koneella saadaan ohjaamon nopeammin lämmitys (jo niiden ekojen parin kilsan ajaksi). Tosin tuon voi kompensoida sisätilan lämmittimellä, jolloin ikkunat on sulat ja autossa on lämmintä jo ennen koneen käynnistystä. Polttoaineen kulutukseen ei lohkolämmittimen käyttäminen tai käyttämättömyys vaikuta omien kokemusteni mukaan. Kovimmilla pakkasilla voi laakerit ja nivelet yms. olla tiukemmat, jolloin rullaus heikompaa. Ja lumisimmilla keleillä ei pääse myöskään rullaamaan, joten sellaisina viikkoina on mennyt hieman enemmän bensaa. Normaalissa arkiajossa vähälumisena aikana, ei kulutus ole talvella noussut omassa käytössäni Minillä. Kaiken lisäksi kylmäkäynnistys ja tyhjäkäynti ensimmäisen minuutin aikana käynnistyksen jälkeen on kaasua käyttämättä epävarmaa, kun on käytetty lohkolämmitintä, joten omassa autossani vempele on ollut turha ja tyhjänpanttina... En keksi mitään syytä pitää laitetta Minissä - jossain isokoneisessa (ja vanhanaikaisessa) autossa ehkä (jenkkiauto?). Mutta niissäkin voi webasto olla parempi ratkaisu. Väitteet, joissa kerrotaan, että kylmäkäynnistys pakkasella kuluttaa moottoria satojen tai jopa tuhannen kilsan edestä ei pidä paikkaansa ainakaan, jos koneessa on sisällä talviöljyt. Jos pitäisi paikkaansa, niin oman Minini kone olisi kulunut tähän mennessä ehkä vähintään 350t kilsan verran...

Auto on Kuopiossa ja meikäläinen Espoossa. Voin pyytää veljee tsekkaamaan tuon koodin, kun varaosat saadaan ja ne asennetaan paikalleen. Mulla "lohko"lämmitin siis letkussa kiinni, eikä lohkossa, joten vehje ei taida olla semmonen kuin haluat?

Hyvä matkanopeus ;) . Tuossa vauhdissa kovakin sivutuuli muuttuu vastatuuleksi ja auto painuu tiehen kuin liimattu. Oma ei ota ees tuota 170 nykyisellä rengastuksella mittarinopeutta - todellista kulkee sen 150. Todellinen 140 km/h menee hieman yli puolen välin painetulla kaasulla - paljoo ei sitten enää tapahdukaan, kun painaa kaasun pohjaan... Minissä kun se vauhtikin tuntuu siltä mitä se on, niin jo 100 km/h on haipakkaa. Joissain autoissa saattaa kyydissäolijat ryhtyä erehdyksissä availemaan ovia pois lähteäkseen jo 50 vauhdissa ja 100 tuntuu viideltä kympiltä. Onneksi ei oo piiiitkään aikaan varaa hankkia semmosta peliä - lähtis kortti alta aikayksikön, kun en nopeusmittaria ajaessa aktiivisesti viiti katella kuin perstuntuman eli kierrosten&muiden äänien opiskelun yhteydessä - muulloin letkan mukana...

Valitettavasti en ole alkuperäistä ostokuittia nähnyt, kun tuo oli tyypillinen jiikoo -tyylinen huolto-operaation, jossa sormet likaantui vain puhelimen/näppäimistön käytöstä. :-[ Pyysin näet auton hakijan asentamaan lohkarin paikalleen. Laitteen hinta ja muut tiedot on ne, mitkä omasta kuitistani (joka on tallessa) näkyy... Myöhemmin, kun oon Kuopion amiskalla korjauttanut, niin olen tajunnut jo tarkemmat tiedot osista pyydellä.

Ei oo muuta tietoa kuin, että jatkokaapeli on nimeltään Defa. Talvikäynnistyksille on vehkeestä ollut vain haittaa, koska moottorinohjausjärjestelmä ei tajua laittaa ryyppyä päälle, koska vesi on lämmintä. Joutuu siis pientä kaasunkäyttä harrastamaan kylmäkäynnistyksissä. En ole siis laitetta käyttänyt kovinkaan monesti, koska ilman laitetta lähtee 0W-40, 5W-30 ja 5W-40 öljyillä käyntiin kovimmillakin pakkasilla kuin palmun alta ja pysyy käynnissä ilman kaasupolkimen taitavaa käyttöä eka minuutillakin... Auto nyt huollossa (varaosia tilattu), sitten katastukseen ja sen jälkeen talvisäilöön. Jos isältä talviautoksi saamani Prelude -89 ei hajoa, niin näen Minin seuraavan kerran joskus kevväällä. Hermot mennee ellei korvaa Minillä leikkimistä kartingilla tai simulaattoreilla...

Ymmärsithän sinä, vaikka luulit, ettet ymmärtänyt. Tämä on juurikin virallisten tilastojen ja viranomaisten sanoma - vauhti tappaa ja on vaarallisinta liikenteessä. Kaikista turvallisimmat renkaat on ne, joilla ei pääse kotipihalta pois muun liilenteen sekaan ajamaan kolareita. Kaikki muut aiheuttavat onnettomuusvaaraan joutumisen. Eli edelleen on aivan turhaa väitellä apples/oranges -akselilla ja sanoa ainoaksi oikeaksi talvirenkaaksi nastarengasta, haukkua toisten valintoja vääriksi tai vaarallisiksi, tms. Tartuin ja tartun kaikkiin hihasta vedettyihin uskomuksiin, joissa tyyliin "Espoossa kannattaisi käyttää nastarenkaita, kun siellä ajetaan enemmän kolareita (kuin missä voisi tähän ko. asiantuntija lisätä - meikähän nuo tilastotiedot tietää)" tai, että nastarengas on turvallisempi kuin kitkarengas (koska ko. väitteen esittäjä ei usko oman autonsa pysyvän tiellä kitkarenkailla, koska hänen autossaan kuski on matkustaja, jos alla ei ole nastarenkaat). Jos hihasta vedellään uskomuksia tämmöisissä asioissa, niin kuinkahan luotettavia samojen henkilöisen antamat käytännön kokemuksiin perustuvat tiedot on muissa asioissa? Jostain syystä tuntuisi aina vakuuttavammalta, jos vinkeille, väittämille tms. antaa tueksi linkin tai viittauksen johonkin artikkeliin. Tai ainakin pyydettäessä sellaisen varautuu nopeasti antamaan. Tällainen asioiden käsittely on paremmin netikettiä toteuttavaa, eikä anna aihetta fleimaantumisiin samalla tavalla kuin etelä vs. pohjoinen, nastarengas vs. kitkarengas, rekka vs. henkilöauto, kasvisruoka vs. liharuoka, ilmastonmuutos, linux vs. windows, jne. "keskustelut"... Ihan vain vinkkinä, että kannattaa noiden lueteltujen tyyppisiin asioihin liittyviä uskomuksiaan tukea faktoilla tai yrittää opiskella olemaan kokonaan kommentoimatta mitään uskonnollista muualla kuin uskontopalstoilla. C:-) Tilastoista kiinnostuneena tänään ei autot ja liikenne kiinnostanut tän enempää. Tekaisinkin äsken inventaarion kaapin sisällöstä ja nyt voikin sitten täysipainoisesti aloittaa viikonlopun vieton, että pääsee irtautumaan opettajamoodista edes hetkeksi...

Eikö tuossa ole juuri kaipaamasi tieteellinen tuki nastarenkaan paremmuudelle? Tuon kuinka nopeasti renkaalla on mahdollista ajaa, kääntyy helposti siihen kuinka hallittavissa/nopeasti pysäytettävissä auto on jossain äkillisesti tulevassa tilanteessa. Kyllähän sitä varovasti ajelee vaikka slikseillä läpi talven, mutta välillä onnettomuuteen valitettavasti johtaa ihan muut tekijät kuin oma ajosuorite, jolloin saattaisi olla mahdollista välttää onnettomuus jos alla olisi kunnon talvirenkaat. Paremmuus siinä, että pystyy ajamaan nopeammin kääntyy kylläkin helposti siihen, että pitävämmillä renkailla hallinnan menetys johtaa vakaviin seurauksiin matkustajille, kun pitämättömämmillä ei tule kuin peltivaurioita. Kesäkelillä, asfaltilla ja kesärenkailla hallinnan menetys johtaa kaikista pahimpiin seurauksiin ja siinä on vielä paremmat renkaat. Jonkun yksilön mielestä parempi on se, jolla voi ajaa kovempaa, mutta jonkun toisen mielestä semmoinen rengas ei ole parempi, jos ko. ominaisuus ei realisoidu turvallisuuden osalta parantuneena liikennesuoritteena. Ei siis voi sanoa, että ainoa oikea talvirengas on jokin rengastyyppi, jos jollain toisenlaisilla ajavia on myös olemassa ja käytössä. Ei voi myöskään sanoa, että x-rengas on automaattisesti turvallisempi kuin y-rengas ellei onnettomuuksien aiheuttajien joukossa ole x-renkaan käyttäjien osuus pienempi kuin x-renkaan käyttäjien määrä verrattuna y-renkaan käyttäjien määrään. Erot ei välttämättä edes johdu käyttäjien ajotaidoista - keskimäärin kaikki kuskit on yhtä taitavia ja keskimäärin kaikkien kuskien geneettiset ominaisuudet (refleksit tms.) on samaa tasoa. Näillekin asioille on olemassa tilastotietoa eri maista ja eri aikakausilta ja olen monen vuoden ajalla kerännyt tähän ja muihin liikenneturvallisuuteen liittyvien asioiden raportteja. Hatusta vedetyt uskomukset ei monestikaan pidä paikkaansa edes sen mielipiteen esittäjän kohdalla. Yleisestihän on tiedossa: Mitä nopeammin liikutaan, sitä vakavammat on väistämättä silloin tällöin tapahtuvien onnettomuuksien seuraukset. Tästä saadaan suoraan se johtopäätös, että kaikista hitaimmilla renkailla tulee keskimäärin kaikista lievimmät onnettomuuksien seuraukset. Onnettomuuksien määrä sinällään lienee vakio, kun oletetaan geneettisten ominaisuuksien ja sairauskohtausten, keskittymisen herpaantumisen, ajoneuvojen tason, tms. vakioksi. Kysymys pelkistyy siis liikenteen riskeissä hyvin usein nopeuksiin ja nopeuseroihin. Tässäkin.

Väittely on toki turhaa, kun aina on niitä, jotka haluaa liukkaimmallakin kelillä pystyä ajamaan kesänopeuksia. Onnistuu kyllä aivan helposti liukkaimmillakin keleillä 50-luvun keksinnöllä kitkarenkailla, jos haluaa, mutta kun olosuhteiden mukaan osaa ajaa ja ottaa huomioon muut, niin ei tarvitse ralliautojen kyvykkyyttä. Tietysti, jos autossa on NIIN huonot ominaisuudet, ettei se pysy taitavimmankaan kuskin käsissä normaaleilla talvikeleillä ilman parhaita mahdollisia renkaita, niin silloin voi suositella laittamaan parhaat renkaat alle. Tai taitavampi (olosuhteet huomioiva) kuski ratin taakse. Ei niissä liikkuvissa olohuoneissa ole tarkoitus nukkua ja keskittyä musiikin kuunteluun liukkailla, eikä hyvilläkään keleillä, kun auto on muun liikenteen joukossa... C:-) Kaikki renkaat on vaarallisia, kun ajaa liian kovasti renkaiden ominaisuuksiin nähden. Parhaat renkaat on kaikista vaarallisimmat tuossa tilanteessa, koska auto lähtee käsistä kovimmassa nopeudessa. Väittely on toki hyvin turhaa senkin vuoksi, ettei noiden liukkaampien renkaiden vaarallisuudelle löydy helposti tieteellistä tukea. Rengastestitkään ei kerro kuin sen, millä renkailla pystyy halutessaan ajamaan paikasta A paikkaan B nopeiten. Mutta toisaalta, kesärenkaillakin lähes jokaisena vuoden päivänä pääsisi perille - turvallisesti.

Onneksi en kovin usein ole ollut sellaisten kyydissä, joiden autoa hallitsee renkaat tai ajoneuvo vaan ajoneuvo on ollut pääsääntöisesti kuskin vastuulla. Onhan noita ajotaidottomia täällä nykyisellä asuinseudulla tullut toisinaan vastaan, kuten on tullut muuallakin. Olosuhteiden mukaan toki pitäisi yleensä ajaa ja kesärenkaillakin tulisi suurin osa tarvittaessa toimeen. Hirveää haaskausta on teiden jyrsintä, sille ei mitään voi. Nastoilla saadaan sen verran liikaa pitoa liukkaalle kelille, että seuraukset ovat onnettomuuden sattuessa vakavampia, koska ajetaan (kun pystyy) kesänopeuksilla. Kitkarenkailla ajavat eivät aja läheskään yhtä kovavauhtisia kolareita. Tilastoista ei löydy tukea nastattomien talvirenkaiden vaarallisuudelle talviajossa tai niistä aiheutuvalle suuremmalle rytinämäärälle. Kyse on tuntemattoman asian pelosta eli uskonnosta eli perustelemattomasta mielipiteestä, kun sanotaan kitkarengasta kolarien määrän lisääjäksi tai turvattomammaksi.