jiikoo

Muuten vois kiinnostaakin, mutku-ja-mutku, sen peräkontillisen pitäisi säilyä vajaat kaks viikkoo ennenkuin niitä pääsee kunnolla säilyttämään/syömään. Kirkenesistä lähdetään laivalla Bergeniin. Matka kestää 5 vrk. Ja sitten pyöritään Etelä- ja Keski-Norjan välillä ristiin-rastiin. Tuolla tämänhetkinen reittisuunnitelma. Täydentyy, kun saan lossien ja lauttojen aikataulut selvitetty ja pari mökki-/hotelli-majoituspäivääkin on vielä Stavanger-Bergen -välimaastossa auki (noiden lautta-aikataulujen selvittämättömyyden vuoksi). Taitaa siis jäädä haaveeksi tuo kalastus tuolla reissulla. :'(

Lukitsen tämän vaihtoehdon... Virvelillä ei merestä uskalla kokeilla. Sieltä voi tulla huonolla (vai hyvällä) tuurilla vaikka minkälaisia merihirviöitä. Mitä tahansa smartin peräkontin kokoisen ravun ja soutuveneen kokoisen kampelan väliltä :o

Onkos oktaaninkorotusaineita huoltsikoilta saatavissa/olemassa? Miten ne tuolla seuduilla ajaa vastaavilla peleillä? Vai valitaanko autot sitten kokonaan muista vaihtoehdoista? Tehtaat/autokaupat ei varmaan modaa autoja eri markkinoille eri bensalle...

Maisemiin varmaan vaikuttaa, jos järvien&lampien rannan ja tien välissä on puustoa. Eihän sitten paljoa näe mitään. Sain uusiksi käsiini TM:n smart -kertomuksen ja siinä sanottiin tuota Sevettijärventietä erinomaisen hyväksi ajettavaksi - on vieläpä entinen tunturirallipätkä. Itse olen käynyt seudulla - Kaamasessa - kerran aikaisemmin. Vähintään 30v. sitten. Isä oli mestaroimassa Kaamasen sillan rakennusta siihen aikaan. Isä kertoi, että tuo Sevettijärventie oli keväisin semmoisessa kunnossa, että autot upposi sinne. Tie muuttui vasta kesäksi ajettavaan kuntoon. Ajat ovat siis hieman muuttuneet. Ois kyllä kiva kalastaakin pitkästäaikaa - vois ambassadeurin kaivaa naftaliinista... :P No, taitaa olla varminta onkia kalat kala-altaasta, suoraan loimulta tai ravintolassa lautaselta. 2 viikossa ei Norjaa muuten pääse päästä päähän, jos pitäis alussa viikko jahdata tammukkaa...

Tuo onkin potentiaalinen majoituspaikka enne Kirkkoniemeen menoa. Sevettijärventien varressa näyttää googlen satelliittikuvien perusteella olevan erittäinkin hienot maisemat, hyvin rikkonainen maanpinta - järviä ja lampia täynnänsä. Itikkaverkolla ei niin väliä, "katu-uskottavuus" -likaa saa käyttöautoon reissuissa kertyä, enhän talvellakaan pese kuin kerran pari... :-[ Pehmeä hyönteiskerros voi jopa suojata mahdollisilta kovemmilta esineiltä... ;D

Pingviinien kotiseudulla pitää jossain välissä myös käydä, mutta sinne ei autolla pääse ja joudun menemään itse, koskapa max +5 astetta Antarktiksen kesässä ei toista reissusuunnittelijaa miellytä... Vuonna 2009 luultavasti Australia ja jos lottovoiton saan lottoamattomana henkilönä jostain, niin miksei 2009 tai 2010 joulukuussa vois käydä ne pingviinit moikkaamassa... Australia lienee jo aika varma, pingviinit utopistinen haave - samalla mahdollisia Machu Pichu, Pääsiäissaari,... Voi jäädä käymättäkin, jos ei joku toinen lähde mukaan - yksin joutuisi maksamaan silti melkein kahden hengen hinnan (ja tuo reissu kustantaa jotain 4-5000 [ch8364] per hlö kahdestaan matkaavilta, kun huomioidaan lennot brasseihin ja takas). Hyvä tietää. Oikeastaan saatan tarvita majoituksen jossain Inari-Utsjoki seudulla, koskapa homma kääntyi sittenkin tuohon Hurtigruten vaihtoehtoon hinnat ja autonkuljetusmahdollisuuden selvittyä. Minin ajaminen laivaan saattaa olla operaatio sinänsä - varmasti ei selviä ilman naarmuja auton pohjaan. Laivassa majoitus ja ruuat hoidettu 6 pv., joten homma aika helppoa, paitsi mahdollisen merisairauden osalta... Tuo huonoin tie näyttää erinomaiselta, joten ei liene hätää Inari-Kirkkoniemi pätkälläkään (joka kartassa on kylläkin aika pieni tie - pitää lukea TM:n smartilla Kirkkoniemeen -pyörähdys tarkkaan). Kirkkoniemestä Bergeniin laivalla ja sieltä sitten pikku pyörittelyä Etelä-Norjassa mm. Trollveggenit, jotain putouksia, yms. nähtävyydet kurkkailemassa ja nopeesti Ruotsin läpi Suomeen. Tuohon menis 2 viikkoa, johon lomailun vois jättää ja pitää loput toisella ajalla. Sitten seuraavina vuosina voi jo muita matkustusmuotoja käyttää, autovanhuksella alkanee siinä vaiheessa ehtoopuoli häämöttää reilusti yli 100tkm mittarissa. Vaikka toimiihan tuo AL-turva (tiepalvelut ylipäätään) ainakin auton 14v. ikään eli vuoteen 2012. Vaikka eipä tuota toivo koskaan joutuvansa käyttämään... ;D Lukaisen nuo oppaat, niin saa tuon majoitusasiankin selvitettyä kuntoon. Luostolla ollaan jokatapauksessa työpaikan mökillä, joten siitä ajaa aika pitkälle päivässä, vaikka tiet ois huonojakin. Sitten jääkin vain se Bergenistä Suomeen osuuden suunnittelu jäljelle, joka on jo puoliksi tehtykin. Edit: Pingviinikartalla on useitakin pingviinialueita Australiassa, joten 2009 noita lämmössä viihtyviä lajeja pääsee näkemään.

Norjaan taas tekee mieli suunnata. Kirkkoniemi ja Nordkap kiinnostais. Hepun kuvista päätellen, melkein voisi kuvitella, että tie on ainakin Nordkapiin ihan kelvollinen. Kirkkoniemeen ajoivat TM:ssä paru numeroa sitten kerrotussa jutussa smartilla. Näinpä ainoa epäselvyys on majoituksen saaminen. Jos jollakulla tietoa, onko tuolla alueella vuokrattavissa mökkejä/hotellihuoneita - mieluiten etukäteen netistä - niin ois kiva tietää. Teltta ehkä pitää varmuuden vuoksi ottaa mukaan, mutta sitä ei ole tarkoitus käyttää. Jos majoituksen saaminen on vaikeaa, niin pitää jättää tuo pohjoisessa käynti väliin ja käydä pelkästään Etelä-Norjassa pieni pohjolan Monte-Carlo -pyörähdys - eli parhaat mutkapätkät -vuorten yli ja vuonojen rantoja pitkin... :P Kirkkoniemestä saattaisi päästä Hurtigrutenin paatilla (auto kyydissä) Bergeniinkin, mikä ei olisi sekään ihan vähiten kiinnostava vaihtoehto. Ja taas CLUBMANin/Speedsterin osto siirtyyyyyy... :-X

Nuo testit on tärkeitä aina uuden linssin hankinnan yhteydessä. Varsinkin, jos haluaa harjoitella tilt/shift -linssien toimintaa, on tuosta hyötyä. Kiitos vinkistä (oli kyllä laitteen myyjän sivullakin esimerkkikuvassa sanomalehti testikuvassa - ei vaan tajunnut heti idean loistavuutta)! Kaikissa (yhdessäkään?) L-linsseissäkään ei suurimmalla aukolla saa oikein kunnollisen terävää kuvaa. Toki terävyys riittää hyvin, jos ei tarvii originaaliresoa vaan puolet tai neljäsosa riittää. Ja toisaalta, halpislinsseilläkin saa monesti hyviä kuvia jollain tietyllä aukolla. Aukko 8 on monelle linssille optimaalinen. Myös 350D:n mukana tulleelle kit-linssille (muilla aukoilla huono). Kit-linssissä (ja monessa muussakin zoomissa) on myös optimaalinen pituus, jolla se on terävimmillään. Olikohan se yleensä tasan puolessa välissä vai siellä pisimmässä päässä? En muista just nyt... 70-200 4L on monilla eri aukoilla yhtä terävä ja taitaa hieman jopa ylittää resoluutioltaan 350D:n kennon tarkkuuden. Kaikenlisäksi 350D käyttää linssistä vain sen kaikista terävimmän keski alueen, joten kuvat on ilman vääristymiä ja maksimiteräviä reunoille asti. On erittäin kiva asia, että tuollainen halpa L-linssi oli olemassa, kun aikoinaan linssihankintaa mietiskelin. Tosin, sillä on taipumusta koukuttaa - tulee aina mieleen se, että voiko enää muita kuin L-linssejä ostaa. No, ainakin minä pystyin 50 1.4:n ostamaan. Ei taida mun rahkeet riittää jatkossakaan muihin L-linsseihin kuin tuohon jo hankkimaani halvimpaan.

Siksihän käytinkin sanaa "suunnilleen"... ;) Kalliimpi linssi painaa paljon enemmän (ei voi reissulla helposti kuletella mukana) - kilohinnassa on selvästi pienempi ero (jos ollenkaan). Kalliimmassa on monesti eriväristä lasia, joten kuvista tulee erivärisiä (jompi kumpi väri oikaistava). Kalliimman rakenne kestävämpi/tiiviimpi joten parempi pidemmän päälle kovassa käytössä. Kuitenkin, jos ottaa vaikka aukoilla 8-20, niin sen halvan pitää olla aika surkea, että tulee muuta kuin lasin väristä aiheutuvat sävyerot. Esim. Canon 70-200 4L vs. 2.8L, jos molemmilla otetaan kuvia vaikkapa 8-aukolla, niin kuvat ei merkittävästi eroa. Tai 50 1.4 vs. 1.2 vs. 1.8 ja otetaan kaikilla kuvia 4-aukolla, niin kaikilla saadaan teräviä kuvia, mutta hieman erivärisiä. Erilaisilla linsseillä bokeh eroaa ehkäpä eniten toisistaan ja se aika pitkälti sanelee kuvan miellyttävyyden. Jos epäterävillä alueilla on luonnottomia/häiristseviä väri-ilmiöitä, niin terävän alueen hyvyys ei pelasta mitään. Kalliissa linsseissä bokeh on yleensä miellyttävin ja siitähän niissä maksetaan. Ja siksi niitä suurimpia aukkoja käytetään, että saadaan otettua niillä kalliilla linsseillä sellaisia kuvia, joita halvoilla ei voi ottaa. Olipa valo riittävästi tai ei, niin suurinta tai toiseksi suurinta aukkoa käyttämällä saa otettua sellaisia kuvia, joihin halpislinssillä ei pysty... ;)

Ja, jos maksimiaukko on vaikkapa 2.8 ja siitä on maksettu se tonni ylimääräistä, niin eihän tuollaisella putkella sitten kannata niitä "halvempia" aukkokokoja koskaan käyttää, koska kuvat ois suunnilleen samannäköisiä.

Verrattuna täyskokoiseen kennoon on näillä pienemmillä ainakin yksi etu - ne käyttävät 35mm kennolle tarkoitetuista linsseistä vain niiden (yleensä) terävintä keskialuetta ja epätarkka reuna-alue jää käyttämättä. Toki, miinus tulee samasta syystä - laajakulmaisten objektiivien pitää olla laajakulmaisempia kuin 35mm kennon/filmin kanssa. Kattelin Nikonin objektiivien hintoja ja ei ne kaikki ole törkeen kalliita, vaan samanhintaisiahan ne näytti äkkiseltään olevan Canon vastaavien kanssa. Toki, jos ois repullinen vanhoja objektiiveja, niin ei uusien ostamiseen isoa hinkua olisi (paitsi puuttuvien pituuksien osalta). Edit: Kun tuolla tuli mainittua ukrainalaiset linssit ja makrokuvaus, niin tässä pari kuvaa, jotka viime kesänä nappasin työpöydälläni olevista 1 ja 2 snt kolikoista. En ähertänyt kuvan ottamisen kanssa kuin pari minsaa, kun oli kiire tehdä vaan pikainen testi. Syvyysterävyys aika lyhyt, joten kuvat saa onnistumaan nopeasti nappaamalla niin, että tarkentaa ensin mielestään kohdallaan. Sitteen vetää kameraa hieman poispäin kohteesta ja sitten ottaa kuvan, siirtää milliin lähemmäksi kohdetta ja uusi kuva, jne. joku onnistuu ja aikaa ei mene paljo. Etsimestä tarkentamalla ei pysty esim. noita kolikoissa kasvavia sammaleita(!?) näkemään... pieni ja ISO. Tuollaisia kuvia siis saa "ilmaisella" eli arvoltaan max 30 [ch8364] lasinpalasella, 15-20 [ch8364] jatkoputkilla ja 50 [ch8364] sovittimella... Nikoniinkin näyttäis nuo Pentacon-six -linssit (eli Hasselblad yms.) menevän samanlaisella adapterilla kuin mulla. Ensi kerralla ostan uudenlaiset tilt-adapterin ja shift-adapterin, niin pääsee erikoisempia kuvia ottamaan...

Mikäs on D200:n croppikerroin? Vastaako 300mm linssi 450mm vai 480mm objektiivia 35mm kenno-/filmikoolla? Ja 500mm 750mm vai 800mm? 350D:ssä kerroin on 1.6, joten siinä linssien millit on oikeasti nuo jälkimmäiset. Jos siis haluaa perinteisen 50mm objektiivin tapaisia henkilökuvia varten, pitäisi minun ostaa noin 31mm objektiivi. Aina ei muista tätä asiaa. Tuo uusin 50mm lelu on siis oikeasti 80mm, joten pienessä huoneessa tulee ahdasta... :-[

Joo, tuon D80:n ongelmista luin joskus. Hyvä, jos ei koske muita yhtä pahasti/ollenkaan. Perus 50mm tai jotain prime kannattaa pitää valikoimassa. Mulla kesti aivan pitkään tajuta asia. Kaikki suositteli Canonin 50mm 1.8 -linssiä, koska se on alle 100 [ch8364] hinnallaan huikean hinta-laatusuhteen omaava linssi. Olin monta kertaa ostamaisillaan, mutta kaupassa ollessa unohtui... No, juuri ennen joulua sitten päätin linssin hankkia. Vilkaisin 50 mm linssien ominaisuuksia ja vertailin testikuvia (varsinkin tärkeimmän eli bokehin miellyttävyyden osalta) ja kävin hakemassa 1.4:n, joka tuntui olevan hinta-kolahdussuhteeltaan aika kohtuullinen, vaikka onkin 3,5x hintainen 1.8:aan verrattuna. En oo vielä saanut ulosmitattua kaikkia ominaisuuksia tuosta linssistä... Miksei joku pitkäkin (300 mm tai enemmän - kertoimellakin onnistuu) linssi vois olla kiinteänä. Eikös yhden laadukkaan zoomin hinnalla saa pari kpl laadukkaita kiinteitä? Toki yksi zoomi kannattaa reissulinssinä pitää valikoimassa... Jos linssit maksaa yli 1000 [ch8364] /kpl, niin tulee repulliselle hintaa. Reppuhan täyttyy jokatapauksessa muutaman vuoden kuluessa...

Ja, jos kuvanlaatu on tärkeintä, niin joku kiinteäkin lasi kannattaa hankkia. Zoomit on aina kompromisseja. On kyllä hirveät hinnat Nikkoreissa! Onko muuten Nikonissa jo mahdollista käyttää muiden kameroiden linssejä? Tai osaako Nikon valottaa vanhojen Nikon -linssien kanssa oikein? Canoneissa voi käyttää adaptereilla vaikka mitä linssejä ja valotusmittauksessa ei tunnu olevan mitään ongelmia. Ainakin mun 350D:hen menee ukrainalaiset PentagonSix -kiinnitykselliset linssit, sekä Nikonin -linssit, jos sellaisia jostain saan lainattua (en oikein usko koskaan ostavani elleivät ole hinta-laatusuhteeltaan ylivoimaisia). Jos ostais jostain repullisen vanhoja Nikonin linsseja, niin ei tarviis ainakaan viiteen vuoteen lasinpaloihin sijoitella, kun riittäis leikkikaluja vaikka minkälaisiin tarkoituksiin. Varsinkin kun jo nyt on olemassa yli repullinen noita leluja, joilla voi ottaa myös makrokuvia ja tehdä perspektiivikorjausta/vääristymää, mikäli haluaa. ;D

Vakain auttaa paljon - vähässä valossa saa riittävän teräviä tilannekuvia ja syvyysterävyyttäkin löytyy. Isompi aukko eli valovoima ei vastaavaa apua tuo. Omalla 1.4 linssillä saa kyllä otettua kuvia vähässäkin valossa, mutta alle 2 m etäisyydellä on hyvä jos saa edes nenänpään ja silmät yhdeltä ihmiseltä teräviksi - loput sumeutuu tyylikkäästi, vaikka ei haluaisi. Eli välillä on otettava 8-aukollakin, jolloin kaikki linssit menee samalle viivalle. Eli, mikäli haluaa kohteiden olevan pitemmältä matkalta teräviä, ei valovoimaisuudesta saa hyötyjä - sen parhaita puolia on juuri lyhyt terävyysalue. On viimeaikoina keskittynyt pelkästään tuon 1.4:n käyttöön. Nettialbumissani on ensimmäinen isompi harjoitussessio tuoremman MP-näyttelyn yhteydestä. Tavallista suurempi määrä epäteräviä kuvia - joukossa muutama ihan onnistunutkin otos. Salaman käyttöä vältän viimeiseen asti tilannekuvissa - sillä ei saa samanlaista valaistusta kuin oma silmä näkee ko. tilanteessa. Ei mulla kunnon salamaa (erillistä) kyllä olekaan - vielä.

Onkos tuo sinun auton hävikki sama, vaikka ulos saatava teho olisi vaikkapa 20-30 kW? Vai onko se hävikki joku tietty % saatavasta tehosta? Jos hävikki ei ole suoraan tehosta riippuva, niin tulis helposti mieleen ajatus, että joku vakioinen 850 kone voisi omata 30% hävikin aidosti... Nimimerkillä "Asiasta ei oo tietoa/muistikuvaa"

Onkos nuo rullilla mitatut tehot miten verrannolliset ns. virallisiin teholukemiin? Vai pitääkö noihin vielä listä jotkut laskennalliset prosentit, jotta saadaan moottorin teho. Renkaista mitattuhan on paljon pienempi. Ja voimansiirron lisäksi, muutkin oheislaitteet kuluttavat tehoa. Lähinnä nuo tuli mieleen, kun mainittiin toisessa aloituksessa tämä. Listalla on moottoreita, joissa muutamia kymmeniä isommat ilmoitetut tehot. Noita ei kai ole rullilla mitattu, joten 170-180hp kone taitaakin olla rullilla mitattuna 140? Vai onkon nuo edes Minin koneista valmistettuja - ainakin muutokset on aika isoja...

Paljonko remppa kustantaa? Jos on useampia satasia, niin vois laittaa "vahingon kiertämään" ja ostaa 450D:n...

No, tuolla EOSilla varmaan alkaa kilometrit olla tulossa täyteen - kohta 20000 räpsäytystä otettu. Jotkut jopa onnistuneita kuvia, mutta paljon on nopeasti otettuja reissu- bile- yms. kuvia tilanteissa, joissa kuvaamisen en ole antanut hidastaa/haitata muiden kävelyä tai tekemisiä. Linsseinä kitti (jota en enää käytä kuin ehkä satunnaisesti), EF 50mm 1.4 ja EF 70-200 4L.

Ruiskussa ahistaa varmaankin polttoainepumppu, letku, suuttimet ja tärkeimpänä moottorinohjauksen säätökartta, josta löytyy asetuksia vain 90 hevoseen asti. Ilman ECUn vaihtoa ei kai 90 hevosta saa ylitettyä.

Minä ostin vuosi sitten Denso Iridium Pover -tulpat tuolta. Hinta oli silloin 47,67 [ch8364] ja nyt näyttäis olevan 48,87[ch8364]. Tuossa siis kaikki kulut. Ei tule postikuluja, eikä tulleja päälle - ainakaan, jos ostaa tuollaisen neljän tulpan setin. Suomessa olis maksanu, missä näin myynnissä, 120[ch8364]. Onneksi liike oli ehtinyt menemään kiinni silloin, kun kerran kävin pihassa kääntymässä. Muutenkin on kätevämpää, kun tilaa postissa kamat, niin saa työpaikalle jopa huoneeseen kannettuna...

Voisin kyllä lyödä vetoa, ettei suomenkielistä korjaamokäsikirjaa löydy sellaisille automalleille, joiden maahantuonti on lopetettu yli 10 vuotta aiemmin. Eli suosittelen etsimään kunnon oppaita, jotka on kirjoitettu auton rakentajien äidinkielellä... ;)

Mun auton rekisteriotteesta kopio? Toki muutama sopiva tieto sutattuna... Eikös ne saa katsastuksessa luettua järjestelmästä tiedot rekkarilla JHC-10 olevan auton tiedoista. Leveys 153, pituus 305, tyyppikoodi... voin ottaa kameralla kuvan rekisteriotteesta, jos tartteet. Joku kysyi noita tietoja vähän aikaa sitten puhelimella meikäläiseltä (jos olit sinä, niin ilmeisesti ei riitä rekisteriotteen tiedot - jos et ollut, niin voin laittaa vaikka kotisivulleni kuvan ja annan sitten linkin tänne)...

Kelpaako tuo? http://xiaobin.free.fr/PDFs/Mini/MPI/

Eikös tuossa ole kyse siitä päätelmästä, ettei niitä virityksiä olla tekemässä turhaan. Jos tehoja käytetään yhtä suurella osuudella kuin ennen, niin jokainen lisätty prosentti tehoon, lisää jo pelkästään moottorin hajoamisen todennäköisyyttä (eli epäluotettavuutta) enemmän kuin prosentilla. Lisäksi autossa on muitakin kohteita, jotka joutuvat normaalitehoista suuremmalle kuormitukselle. Sensijaan, jos lisääntyneitä tehoja (ja vääntöjä) ei käytä, niin auton minkään osan luotettavuus ei virityksestä kärsi. Tai korkeintaan se pyörä ja tiukemmassa kulmassa pyörivä hihna voisivat olla ne kovemmalla rasituksella tai heikommin kestävät osat. Eli kuskista tietenkin riippuu. Mutta mikäli viritys tehdään tarpeeseen, niin auto joutuu 100% varmuudella kovempaan rasitukseen kuin ilman viritystä. P.S. Mulla ei ole kokemusta virittämisestä muuten kuin joidenkin F1-simulaattoreiden osalta. Isompi teho nosti enemmän kuin lisätyn tehon verran keskeytystodennäköisyyttä (kuten elävässä elämässä F1:ssä tapahtuu).