MikaJ

Mulla on ollut kaikissa autoissa säiliössä integroituna tyhjennyspumppu jolla on säiliö tyhjäksi tullut :D Eikait tota tyhjentämistä kannata sen enempää miettiä, vetää viiksestä ja antaa pumpun tyhjentää säiliö. Mikäli neste on siellä jäässä, ei se millään muullakaan konstilla ulos tule. Sulatella voi kuumalla vedellä, vesiletku jäänpintaa vasten ja virtaus päälle.

On kanssa tullut tehtyä pari pakosarjan/yms laippaa menetelmällä mitä säkin käytät :D Kokemuksesta viisastuneena maksan nykyisin itse mielelläni 10-30euroa vesi/laser leikatuista osista.

Niinhän se oli, mikäli vähänkin kyseenalaisti katsatusmiehen ammattitaitoa, niin piti varata seuraavasta läänistä uusi katsastusaika jos autolla meinasi vielä ajella ;)

Ai ennenmuinoin on katsastusmiehetkin voinut kirjoittaa jotain lupalappuja. Toki silloin he olivat jumalia, enään vain jumalasta seuraavia. Toki tuo lupa ei salli vanhanmallin tehostinta, kun puhutaan alipainetehostetusta pääsylinteristä ;) Oisko mullakin jossain tallessa vanhat flippikeulan luvat. Ei järjen häivääkään millaisille etupään tuille oli luvat saatu, varmaan joku sihteeri ne oli Akessa leimannut 20vuotta sitten.

Tommoisessa paikassa titaanista tulee varmaan raskaammat. Pitää olla materiaalipaksuutta ettei tuu nurjahdusta. Titaani on vähän yliarvostettu materiaali, alumiinista tekee monet palikat kevyemmäksi. Hyvä esimerkki on pyöränmutterit, titaanisten ainut etu on kestävyys jos muttereita ropataan koko ajan auki-kiinni (varsinkin jos ei oo kierteet puhtaat). Tämän takia tietenkin orginaalina ei ole normaaleissa autoissa alumiinimuttereita, vain terästä ja titaania.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1988/19880291?search[type]=pika&search[pika]=poljinvoima Jos henkilöauton kokonaispaino olisi 940kg, niin silloin tarvitaan yli 5121N jarruvoima alle 500N poljinvoimalla. Jos on pakuksi rekisteröity, niin yli 4611N jarruvoima riittää.

Näissä vanhoissa rakkineissa ei ole tehostinpakkoa vaikka sellainen alunperin olisikin. Tosin voi joutua tekemään poljinvoimatestin, eli X-poljinvoimalla pitää löytyä Y-jarruteho. Simppeli homma, etsii paikan missä on poljinvoima-anturi jarrudynon kanssa naitettu (oppilaitoksissa todennäköisimmin löytää moisen, esim Turun teku) ja jarruttelemaan.

Mielestäni paras vaihtoehto mikäli ei entisöidä, niin on hankkia uudemman Minin poljin+tehostinpaketti. Niitä saa suht edullisesti Saksasta (pitää olla LHD autosta, RHD:ssä ei ole vivustoa) ja on moderni toimintavarma ratkaisu. Lisäksi vielä saa 2piirisen systeemin mahdollisen vanhan 1piirisen tilalle, mikä on aika iso bonus jos sattuu joku putki/letku menee poikki. Toki toikin edellyttää tehostimen lähtöä imusarjaan, että joutuu purkaan sen pois ja tekeen reijän+kierteet.

Eikö MINIssä ole huohotusta johdettu ahtimen imupuolelle? Usein on huohotus hoidettu noin ahdetuissa moottoreissa, ja silloin on ihan normaalia että ahtoputkistossa on öljyä, koska sitä tulee huohotuksen kautta.

Miten noi kiinnitykset menee, takapää vissiin osuu kohdalleen. Yläpääkään ei varmasti ole ongelma, voinee laittaa vanhalla tai uudella tavalla kiinni kunhan vaan poraa vanhanmallin kierrereijät kelkkaan tai isontaa (vai onko ne jo sopivankokoiset alunperin) keskireikiä kopasta. Mutta etupää, miten kiinnitykset siellä kohtaa tapaa?

Ei niitä huohotinöljyjä varsinaisesti takaisin moottoriin kierrätetä, pakoputken kautta ne alkuperäisjärjestyksellä pois tulevat. Joten mitään vaikutusta öljynkulutukseen ei ole. Päästömääräysten takia ne imupuolelle johdetaan poltettavaksi, en ainakaan itse keksi mitään liikenneturvallisuuteen liittyvää syytä. Radalla ei tarvitse käyttää suljettua huohotusta, joten ei siitä hirveästi haittaa pidolle ole, kyllähän se muuten olisi pakollinen kaikissa radalla käytettävissä ajoneuvoissa.

Tosiaan kuten kirjoitin, mikään ei suoranaisesti estä sekoittamasta eri jarrunesteitä keskenenään. Mutta tuon sekoittamisen jälkeen järjestelmä on hyvä putsata ja täyttää jommalla kummalla nesteellä. Hätätapauksessa voi lisätä vaikka vettä, kunhan ei kova pakkanen ole :D

Huonoinkin akku toimii vuosia, jos sitä käyttää "oikein". Lyijyakkua ei ole suunniteltu kuin 10% kapasiteetin käyttöön, kaikki sitä suurempi käyttö lyhentää radikaalisti ikää. Paraskaan akku ei välttämättä kestä yli vuotta, jos on paljon webastokäyttöä ja akun kapasiteetti sahaa koko ajan ylös-alas 80% luokkaa. Vanhemmissa autoissa ei ollut mitenkään tavatonta yli 10vuotiaat akut, koska silloin ei ollut kahmalokaupalla elektroniikkaa syömässä akkua 24h oli sitten virrat päällä tai ei. Akkua käytettiin starttiin, eikä muuhun (peruskäyttäjä ei huudata stereoita jos auto ei käy). Nykyään ei ole mitenkään epänormaalia että auto ei lähde 2viikon seisonnan jälkeen enää käyntiin, koska aivolaatikot syövät niin paljon akkua että se on tyhjä tuon ajan jälkeen. Uusissa kunnolla varustetuissa autoissa vuotovirrat akusta parkissa ovat melkoisia, lähes kaikki ohjainlaitteet ovat valmiustilassa vaikka virrat ovat pois. Tähän tietenkään kuluttaja ei voi vaikuttaa mitenkään, vaan pitää sitä akkua vaihtaa vähän useammin kuin ennenmuinoin. Taikka sitten ajaa sillä vanhalla kaasari corollalla :)

Ei sekoittamisesta nyt mitään varsinaista vahinkoa tule, mutta ne ei sekoitu vaan keskenään. Elikkä se mahdollinen vanha kostea ruostuttava neste saattaa jäädä jonnekkin. Pieni jämä vanhaa vaihtumatonta nestettä ei haittaa mikäli järjestelmässä oli "perinteistä" glykolipohjaista nestettä, ja se täytetään samalla. Ne sekoittuvat keskenään ja näin järjestelmään ei jää ruostuttavaa jarrunestettä. Kait vois suositella että mikäli järjestelmää ei pureta, niin ekaksi vaihdettaisiin uudet perinteiset nesteet, ja sitten muutaman päivän käytön jälkeen silikoninesteet. Näin saadaan vettynyt perinteinen jarruneste pois, ja järjestelmään jäävä perinteinen neste on niin hyväkuntoista ettei se ruostuta järjestelmää. Kilpakäyttöön silikonineste ei ole ihan parhainta, se puristuu huomattavasti enemmän kasaan kuin glykolineste. Kiehumispiste on suht korkea, mutta ihan perus uudella glykolinesteelläkin se on parempi, saatikka sitten "kilpanesteillä". Tuon puristumisen takia sitä ei saisi käyttää ABS-jarrulisissa autoissa. DOT 5 on silikoninestettä, mutta että asia olisi riittävän epäselvää kuluttajalle, niin 5.1 on glykolipohjaista, kuten muutkin 3 ja 4 luokan nesteet :D DOT 5 saatavuus ei ole sitä parhainta, koska sitä ei ole koskaan käytetty suuremmissa määrin alkuperäisasennuksena (onkohan misään, edes harrikassa). Jenkki armeija käyttää sitä kaikissa autoissa syystä että sitä ei tarvitse vaihdella, kuten myös luonnollisesti autoharrastajat mutta sen takia ettei se syövytä maalipintaa vahingon sattuessa (toki tuo vanhetomattomuuskin on iso plussa).

sznejder/zap on kestävä akku. Mutta yksi miinus niissä on, virrananto/ottokyky isoilla pakkasilla laskee todella alas. Mikäli ei ole webastoa, niin ei pitäisi tulla siitä mitään ongelmaa. -10 pakkasilla toimii vielä täydellisesti webastollakin pikkuajoilla, mutta alta -20asteessa 30min webastokäytön jälkeen ei lähde enää käyntiin vaikka akku olisi ollut täysi (15min odotuksen jälkeen akku elpyy kun ottaa kulutuksen pois, ja lähtee taas nätisti käyntiin). Lisäksi -20asteen pakkasella mittasin tommoisen about 60A akun virranottokyvyksi 3Ah, joten lisälatausta tarvitsee isommallakin ajolla webaston kanssa. Itte en oo pitkään aikaan muita akkuja ostellut, eikä oo tarvinnut vielä vaihtaa yhtään vaikka mulla akut pääsee tyhjäksi kesät/talvet kun autot seisoo käyttämättömänä. Kaikissa sitä on hyvät ja huonot puolet, esim Boschin akuista vääntyy kennot ihan järjettömän helposti isolla kuormituksella, en suosittele niitä missään nimessä autoon missä on webasto.

Lisäksi taitaa löytyä Roverilta saadut laput joltain samasta asiasta?

Hukkaportin painekellon voi siirtää vaikka "takakonttiin, kunhan se liikuttaa portin akselia hyvin. Elikkä tankoonkin voi tehdä vaikka kuinka monta mutkaa, kunhan se ei rupea joustamaan liikaa. Harvinaista että ulkoisella hokkaportilla päästäisiin parempaan tilankäyttöön, kun se vie itsessään pirusti tilaa, plus sen putkitus. Muuten kyllä ulkoinen portti oikein toteutettuna on se paras vaihtoehto, mutta sun projektissa sillä ei oo mitään väliä onko turbon sisäinen vai paras ulkoinen. Suosittelen tutustumaan Siamilaisen kannen haasteisiin ruiskuprojekteissa, varsinkin jos meinaat ruiskia suoraan kumpaankin kanavaan. Turbo mini foorumilla on aiheesta hyvin, jos vaan lontoon lukeminen luonnistuu. Summana, se on erittäin haasteellista ja siten yksipisteruiskutus on suositeltavaa, vaikkei sekään ole niin simppeliä kuin "normaalissa" neljällä imureijällä olevassa moottorissa.

Aken/Trafin ohjeistus on että navan ja vanteen välissä ei saa olla mitään mitä autonvalmistaja tai vanteenvalmistaja ei ole hyväksynyt sinne. Ei ole muuta jäänyt mieleen, tuo aika selkeesti sulkee pultattavatkin pois laillisuuden piiristä. Tulkintojahan laista ja tulkintaohjeistakin on melkein yhtä paljon kuin katsastusinssejä, valitettavasti (tai tässä tapauksessa voisi sanoa onneksi). Mikäli joku löytää faktaa että pultattavat välipalat on laillisia, niin laittakaa ihmeessä siitä tietoa. Valitettavasti vaan noihin katsastusmiesten juttuihin ei voi yhtään luottaa (vielä vähemmän tämmöisten entisten)... Jollain katsatusmiehellä on voinut moinen "erhe" jäädä mieleen jos on katsastanut pari kipaletta autoja missä on esim RH:n adapterivanteet, niissä kun on vannevalmistajan adapterit mitkä ovat luonnollisesti täysin laillisia ja vanteiden mukana tulee paperit niistä. Itte oon tupannut tekeen spacereista sellaiset, ettei niitä kukaan erota. Eli vanteen/navan koon mukaan, ja jos konttorilla jotenkin huomaa, niin silloin on väitetty että ne on tullut vanteen mukana.

Jos sulle tulee ulkoinen bensapumppu, suosittelisin samalla vaihtamaan isomman lähtöliittimen tankkiin. Mikäli on vähän isompi tuotto ruiskumpumpussa, niin kavitoi herkästi orkkiskokoisella tankin lähdöllä.

Vertailun vuoksi 10" ja 13" vakiokokoisilla pyörillä, ero on varmasti pienempi mitä moni luulee.

Kyllä toi aika tiuha välitys on, jos haluaa ettei kone huuda motarilla. Jos kiihtyvyydestä saa tinkiä niin sitten melkein "tonnisen" 3,44 peräkin on liian tiuha. Kompromissiahan toi on, 2,76 on varmasti mukavin matkanteon kannalta, mutta syö paljon suorituskykyä. 2,95-3,21 väliltä varmasti itse valitsisin jos matka-ajo olisi mielessä.

Vanhaan letkun "puolittaminen" ja uuden liitoksen teko ei ole ongelma. Kesto riippuu pelkästään siitä, kuinka hyvässä kunnossa letku on. Paine tosiaan on hydrauliikkatasolla mitätön hydrolastikissa. Ne letkut vaan alkavat olemaan nuorimmatkin +40vuotta vanhoja, joten kunto alkaa oleen sen mukainen. Huolellinen letkun tarkastus on paikallaan mikäli meinaa tuollaisen korjauksen tehdä, ettei kohta paukahda jäljellä jäänyt letkunpätkä uudesta kohtaa.

Ei ole kuulemma tullut ammattilaisellekkaan työkalua vastaan millä tollaisen saisi puristettua alkuperäistä vastaavalla tavalla kiinni. Kunnollista letkuklemmaria ehdotettiin kun kuuli mitä painetta on järjestelmässä.

Omien hydraulikokemusten perusteella kommentteja ton sivuston korjausmenetelmistä. 1. Ihan toimiva, paine kuitenkin on aika pieni järjestelmässä. Toimuutta rajaa lähinnä kuinka hyvä klemmari on, ja kummoinen toi pussista tuleva letkunippa on. Mikäli nipassa on hyvä olake, niin silloin jopa hyvä korjaus. Jos nippa on niin suora ja tasainen mitä kuvissa näyttää, on jonkinmoisena riskinä että joskus lähtee irti töyssyssä. Ketju on niin vahva kuin heikoin lenkki, ja tässä menetelmässä ei heikohkoakaan lenkkiä saa olla. 2. Täydellinen alkuperäistä vastaava korjaus, itseasiassa jopa parempi. Oletuksena että pussista lähtevään letkukaraan löytää juuri sopivankokoisen (tai edes riittävän lähelle) leikkuurenkaan, eli ton tiivistävän osan liittimestä. 3. Paineenkesto takuulla riittävä, itse tekisin ehdottomasti kartiokierteellä liitoksen, toisin kuin tekstissä on käytetty. Suurin mieleen tuleva ero on että tämän jälkeen hydraulilinjassa etu-takapää välillä on huomattavan kokoinen kuristus verrattuna alkuperäiseen liitokseen. Elikkä neste pääsee hitaammin menemään etu-takapään pussin välillä. Minissä ilmeisesti tämä voisi olla vain hyvä asia?

On pahassa paikassa. Aika monta erilaista prässäyskonetta on tullut nähtyä, ja kaikki ne vaativat vapaan tilan holkin ympärille. Täytyy näyttää parille pitkänlinjan ammattilaiselle tulisko heille mitään mieleen. Tietenkin toi on matalapaineinen järjestelmä ohkasilla puristeholkeilla, joten vähän laimeempikin itsetehty puristustyökalu toiminee hyvin.