MikaJ

Periaatteessa työntötangot pitää olla suorassa, se mikä kohta keinuvivusta osuu venttiiliin ei ole niin tärkeää. Keinuvivun puslat(tai keinu mikäli ei laakerointia)/akseli kuluu nopeampaa tahtia jos venttiili ei ole keskellä vivun laakeripesää, mutta ei sitä oikeen voi murehtia.

Ulosvedin pitää olla järeä, tämmöinen kaupallinenkin tuote on turha jos vauhtipyörä on tiukassa: http://www.minispares.com/product/Classic/Accessories/Tools/CE1.aspx?0108 Vertot on tiukassa, ilmeisesti koneistustarkkuus on parantunut vuosien varrella. Itse väänsin SPi:n kanssa tollaisen linkin mukaisen kanssa vauhtipyörää pois eikä siitä tullut mitään lekan ja lämmönkään kanssa. Kun kävin hakemassa lainaan noin 30mm kulutusteräksestä tehdyn ulosvetäjän niin lähti irti niinkin ei olisi ees oikeesti tiukassa ollut, samaa mallia Tailken ulosvetäjän kanssa. Sulla on myös pultti tossa kampuran päässä, sitä ei saa olla kun se lähtee lyssääntyyn ja vääntymään. Kampuran päähän pitää laittaa sopiva kova holkki.

Ihan oikeassa olet, jos ei tuota #6:sta ole paikoillaan niin suodatin on ihan turhaan siellä ollut. Toivottavasti ei ole pahemmin hajonnut sen takia laakeripinnat.

Mä oikeestaan olisin vielä tarkempi. Tiivisteissäkin on nykyäänkin ja aikojen saatossa niin paljon paksuuseroja että tarkistaisin välipyörän shimmauksen vaikka laittaisinkin "samoilla" osilla takaisin kasaan. Tai aina voi tehdä niinkuin Roveri teki loppuaikoina, lyö kasaan vaan ilman mittailuja :D Mulla oli -96 SPi:n ensiöveto niin paljon leiponut kiinni että joutui vähän koneistamaan ja onneksi vielä paksuimmilla shimmeillä sai välyksen sopivaksi. Kuulemma ihan yleistä viimeisimmissä vuosimalleissa, Roverilta oli loppunut ohkaiset välilevyt ja laitettiin sitten paksuimmilla kasaan ilman välysten mittailua.

Niissä on synkronointi, pakissa ei.

Ykkönen on jakopään puolella perinteisesti moottoreissa, eli Minin tapauksessa jäähdyttimen puolella.

No ei se hyvä ole katsastuksen ulkopuolellakaan jos tyhjäkäynnillä tukehtuu bensaan. Neula toki valitaan/hiotaan sen mukaan että toimii kunnolla aina. Jos nyt saat nykyisellä neulalla toimimaan tehopuolta paremmin suutinputkea alentamalla, niin siitä saa testaamalla ja mittaamalla hyvää osviittaa että mitä neulan paksuus missäkin kohtaa pitää olla.

Oisko siihen joku muu syy miksi Mini Tonnit kisailee 1 1/2" SU:n kanssa kuin sen ylivoimaisuus? Mutta vakio moottoriin ei sen erikoisempaa kaasutinta tarvitse. Huomattavan paljon saa ongelmia vaakaimun kanssa mikäli sitä ei osaa säätää.

1,5" vesijohtoputki on kyllä 48,3mm eikä 38,1mm, koska ulkohalkaisija ei ole nimellishalkaisija. Ootko kysellyt liikkeistä jotka tekee hydrauliputkia? Niiltä voisi hyvällä tuurilla löytyä 50mm lesti, koska se on eräs standardikoko, joskin vähän harvinaisempi.

Kuulostaa hyvinkin tutulta...

Kyllä sen vahvistimen virta tulee auton etupäästä kun auto käy, eli laturilta, akun sijoituksella ei ole merkitystä. Itsellä talviautossa samaa ongelmaa, kummallakin puolella autoa menee isoja virtoja ja vahvistinkin on akun päällä. Varsin hiljainen jos vahvistimen etukanava on vain kytkettynä, mutta kun kytkee takakanavatkin niin hento vinkuna alkaa. Onneksi kuuluu vain yli 3500rpm mun korviin selkeästi hiljaisella voluumilla, niin ei oo tullut korjattua. Kuvittelee vaan että se on remmiahdin mikä vinkuu

Kyllä se jännitteessä ja pulssissa 100% varmasti näkyy jos anturi on rikki, sitä se ohjainyksikkökin sieltä mittailee. Ottaa nyt sitten huomioon että se ei riitä jos sieltä tulee millivoltin siniaaltoa (jos on induktiivinen anturi), vaan se pitää olla riittävän isoa. Ilman ohjearvoja saa hyvän kuvan tarvittavasta jännitetasosta kun pyörittää vähän jotain toistakin rengasta ja katsoo vertailulukuja. Kanttiaalto on sitten huomattavasti helpompaa, se yleisesti joko toimii tai ei toimi. Ne ohjainlaitteiden sisääntulot on vain jännite/virta mittareita, joten vikadiagnostiikan voi tehdä ihan täydellisesti 99% kerroista perus yleismittarilla, 1% tapauksista tarvitaan sitten skooppia. Hankalien vikahakujen kanssa vaikka olisi koodilukija vaaditaan tuota skooppia saman prosentin vikojen kanssa, ellei mennä nykymeiningillä "vaihdetaan osia kunnes tulee kuntoon".

Eikö Torque ole vain moottorin datan/koodien lukemiseen tarkoitettu laite? Jos nyt kattoisit jollain kunnon vikakoodinlukijalla niin eiköhän sieltä ABS boksin puolelta jotain koodia löydy mikäli vikavalo palaa. Mikäli pyöräanturi on rikki, siitä tulee lähes 100% varmuudella koodi. Helppo ne on karkeasti testata vaikka ihan yleismittarillakin kun pyöräyttää rengasta ja mittailee anturin antamaa jännitettä/pulssia.

Juurikin materiaalitekniikan kehitys ei tee asiasta niin suoraviivaista. Esim juuri kardaanin ristinivel on hyvä esimerkki, itsellä kun duunissa ne on hyvinkin läheisiä. Jos ristiniveleen pannaan juuri sinne suunnitellut parhaimmat rasvat, kestää se ilman lisärasvausta pidempään kuin hyvällä perusrasvalla kerran päivässä rasvattava nivel (teoriassa, labratesteissä ja käytännössä testattu). Toki se kestäisi erikoisrasvalla vielä hieman pidempään (muistaakseni noin 20% lisäys käyttöikään) jos sitä nipasta joskus laitettaisiin lisää, mutta kun ei kukaan osta 200kertaa kalliimpaa rasvaa ristiniveltä varten ja kestoiän kasvu ei ole hirveän merkittävä.

Kyllä taas on aika kullannut muistot. Missä 60luvun autossa nivelet kesti about sen 200tkm mitä nykyisin on OE osien kesto? Tai siis miljoonan kun kesto oli moninkertainen.

Kun laitat moottoria takaisin, niin vinkki jos et tiedä. Kun laittaa nostokorvat etummaisten kannenpulttien alle niin moottori menee just sopivassa kulmassa alas/ylös. Laitat vielä vasemmalle puolelle kanssa pidemmän pinnapultin kuten oikeallakin on (saa ainakin sparekselta), niin ei tarvitse löysätä kannen mutteria siitä nostokorvan kiinnisaamiseksi.

Saksa ja Suomi on eri maita, joka maalla on omat sääntönsä. Eu direktiivit sanelee minimitason jota pitää jäsenvaltioiden noudattaa, ei sitä että joka maan pitää olla identtinen lainsäädännöltään. Ihan sama toimii myös toisinpäin, esim yksikään mun autoista ei menis läpi Saksan katsastusta, vaikka Suomessa täysin laillisia onkin. Esimerkiksi nyt vaikka vanhoja Rover Minejä. Saksassa maahantuojalle jäi käteen ylivuotisia kaasarimalleja kun päästönormit vaihtuivat. Näihin maahantuoja sai erikoisluvan myydä ne loppuun vaikkei päästönormit täyttyneet. Toinen esimerkki on muuttoautot kuten Suomessakin, niitten normeja katsotaan läpi sormien. Tämmöisten autojen rekisteröiminen toiseen maahan jälkeenpäin saattaa olla hankalaa/mahdotonta.

Ei se lappu nyt ihan turhake ole. Siitä selviää että auto täyttää kaikki vaatimukset. Esim jos auto on uitettu joskus Saksaan EU:n ulkopuolelta se ei välttämättä täytä kaikkia vaatimuksia Suomen kilvittykseen vaikka Saksassa rekisterissä olisi ollutkin. Jos rekisteriotteesta löytyy riittävä tyyppikoodi/yms, niin silloin sitä ei tarvitse.

Todistus on runkonumerokohtainen, joten jonkun muun kopiolla et tee mitään.

Puoliakin on miljoonaa eri sorttia, ostitko kärjille ilman etuvastusta tarkoitetun mallin? Mikäli on etuvastuksen vaativa niin se kärähtää helposti ilman vastusta ja kärjettömän mallin puolalla sitten taas polttaa kärjet nopeasti. Pistä tulppa kiinni puolalta lähtevään johtoon, sitten laita puolan miinusjohtoon hyppyjohto mitä napsuttelet maihin. Jos ei tule kipinää niin vika on puolassa (tai johdossa/tulpassa).

No ihan ensimmäiseksi kannattaa vaihtaa bensat. Sitten toiseksi ennen kun enempää stressaa niin se sytytys kohdalleen.

Miksi et laita MS extraa sytkällä, kelpaisi ihan vakio anturointi sillä? Tuplaruiskulla tarttet sitten vielä nokka-akselin asentotunnistuksen että saat ruiskutuksen sequentaaliseksi, yksipisteruiskulla sitä ei tarvitse.

Kytkin ei vaikuta moottoriin/kanteen. Muutenkin preverto ja verto kytkimet voi laittaa kumpaan vaan A+ tai A kytkinkaaveliin. Ensiövedon laakeroinnissa on eroa, A+ moottorissa on vahvistettu keskipyörän laakeri. Siihenkin saa valmiina adapterin jos haluaa sekoitella A osia A+ ensiövetokaaveliin/laatikkoon. Samoin lohkot ja kannet ovat täysin ristiin meneviä. Ainut mikä tulee mieleen on virranjakaja, se täytyy olla lohkon mukaan, ne ei siis sovi ristiin ilman sorvailua ja protoilua.

Ei päästöhommat merkittävästi helpotu läpihengittävällä kannella, ajoitukset pidettävä sen verran mietoina ettei seoksen ryöstöä siamilaisessa kannessakaan tapahdu. Niin, ja jos ei joku ole huomannut niin eräs merkittävä uudistus tuossa luonnoksessa on että +25% iskutilavuusraja poistuu. Sinne vaan sitten sovittelemaan enempi mukeja/litroja ja kuristaa tehon/väännön 84kW/141Nm rajoihin.

Ei kyllä tuo uusi luonnos toisi helpotuksi vanhempiin vähäpäästöisiin autoihin. Tuossa luonnoksessa otetaan uusi lähtestymistapa ja poistetaan kokonaan määritelmä "vähäpäästöinen" vanhentuneena terminä. Euro1 ja 2 päästöluokan autot tippuisivat vanhempaan kastiin missä moottorimuutoksen jälkeen riittäisi vain katsastuspäästöt, ja Euro3:sta ylöspäin käsiteltäisiin kuten nykyäänkin vähäpäästöisiä. Minit ovat maksimissaan Euro2 päästöluokan autoja, joten niitä käsitelteltäisiin hellemmin. Moottorimuutoksen jälkeen riittää että menee katsastustestistä läpi kuten ennenkin, mitään varsinaista päästötestiä ei tarvitse lähteä teettämään. Läpihengittävä kansi, turbo ja jälkiasennusruisku paikalleen ja konttorille muutoskatsastuksen kautta kotiin. Tämähän on vasta luonnos, mutta hyvältä näyttää. Ei tarvitse huhujen varassa elää, kun käy itse lukemassa: http://www.trafi.fi/tietoa_trafista/ajankohtaista/3227/lausuntopyynto_auton_rakenteen_muuttamista_koskevasta_maaraysluonnoksesta?articles_articlePreview=54f44da15e0cc0.69276868 Niin ja ei ole mulla vielä kokemuksia SW5:sen kanssa päästöistä. Menin hukkaamaan Minin avaimet ja löysin ne vasta kun auto oli jo talvisäilössä. En viitsinyt sitten ilman virtalukkoa mennä konttorille, enkä toisaalta viitsinyt ostaa uusia lukkojakaan kun arvelin että löytyyhän ne avaimet jostain muksujen lelujen joukosta joskus (kuten löytyikin). Sen sijaan eräs toinen SW5 nokalla varustettu vähäpäästöinen Mini on mennyt päästöistä aina nippanappa läpi, joten ylitsepääsemättömiä ongelmia ei pitäisi tulla.