Tulostaulukko

Hei Kuten jotkut saattoivat huomata n. viikon ajan olleesta ilmoituksesta, että MINI² foorumista sammuivat valot ja meikämandariini lopettaa ylläpitohommat tämän osalta jollain aikavälillä. Foorumi on siirretty "sellaisenaan" Mini-klubin haltuun ja muuttanut nimensä "Mini Club Flying Finns foorumi":ksi. Kaiken pitäisi toimia aivan kuten ennenkin, mutta jotain pikku viilailtavaa vielä löytyy mm. tärkeiden asioiden, kuten logokuvan osalta. Joten tervetuloa uudelle vanhalle foorumille

Toyo Proxes Sportit väännetty vanteille ja toiselle puolelle autoo tuli testattua fitmenttiä. Lauluntekijän sanoin ”hyvält näyttää niinku kuuluuki” Nyt vaan ku poistuis tuo valkoinen sotku auton ympäriltä

Tämä keväthuolto pikkuisen venähti, mutta alkaisi nyt viimein olla pulkassa. Ensi viikolla leimalle, sopivasti ennen Säkylän varjomiittiä Listalla oli tämmöisiä: - pyöränkoteloiden äänieristystä (STP bitumi- ja raskasmattoa) - alustan säätöä muutaman millin ylöspäin - R56:n alumiiniset takatukivarret - uudet säädettävät poikittaiset alatukivarret (Hardrace) - säädettävä takavakaaja (Whiteline) - säädettävät koiranluut taakse (Whiteline) - takajarrupalat (EBC Redstuff) - imusarjan ym. alumiinitorvien siivous valupurskeista - imukanavien putsaus öljytöhnästä/karstasta - jämäkämpi bypass-venttiili (Rooster Racing) - ahtimen öljyjen vaihto + RVS T3 - ahtimen rullan vaihto -17% -> -15% (Kavs) - imusarjan PTFE-tiiviste (Orranje) - isompi kaasuläppä (BMW) + imuputken laipan porttaus samaan kokoon - kampiakselin asentoanturi - lämmönvaihdin - vaihteensiirtimen muovikuutio/liukuholkki - etupyörien laakerit + pinnapulttien siirto vanhoista navoista - jarrunesteet (Motul RBF600) - ohjaustehostimen säiliön korkin tiiviste + uudet nesteet - JCW ilmaboksin takatiiviste - ilmanputsarin (ITG) pesu & öljyäminen - syylärin flektin etuvastus - syyläri (Mishimoto) + letkut + nesteet - satunnaisia letkuja, tiivisteitä ja klemmareita - vanhojen osien puhtaaksi rapsuttelua, kahvin keittoa, vitutusta ja yleistä häröilyä

Moro kaikille tutuille ja tuntemattomille! En ole vuosiin tällä foorumilla käynyt ja mukava nähdä että perustamani foorumi on vielä olemassa. Ja mikä kaikkein hienointa löysin tästä viesti ketjusta vanha minini. Eli olen tämän works:n ensi omistaja. Muistan kun sen rekisteröintiä väännettiin muutama kuukausi Laakkosella. Tämä autohan oli ensimmäinen, joka muutoskatsastettiin works:n sarjalle. Itsellä ei ole tallessa tästä autosta kuin hienoja muistoja ja joitain satoja kuvia viime vuosikymmeneltä.

Tässä joutessani tehä näppäsin - 79 Miniin penkkien verhoilut puretun sohvan nahkasta. Etupenkit on vanhemmasta mallista, ja niihin jouduin tekemään myös uudet patjat. Oon tehnyt näitä harrastuksena parinkymmenen vuoden ajan, kenkien ja muiden nahkatöiden ohella. Seuraavana työnä Miniin on sitten ratti, jonka aion päällystää myös samalla nahkalla. Kuuspulttinen keskiö on jo valmiina. Rungon teen rosterilevystä ja - putkesta. Sellaisen tein jo ensimmäiseen autooni, joka myös oli Mini, seitkytluvun puolessavälissä.

Niistä omista taidoista ja välineistä kun oli puhetta... Jenkkifoorumille joku kirjoitteli keväällä, että bemarin noin parissa tusinassa mallissa (ja joissain Rolls Royseissa) käytetty kaasuläppä olis täysin bolt-on R53:een, ja ahtojakin tulisi lisää. No ei se ihan bolt-on ollut. Kiinnityspulttien reikiä joutui kaasuläpästä vähän poralla avartamaan. Pylväskone olis ehkä ollut kätevä tässä hommassa. Mutta meni se noinkin. Ja oli kerrankin WD-40:lle käyttöä. Kaasuläppä löytyi ebayn kautta käytettynä Liettuasta, maksoi 23€ posteineen. Vaihdelaatikossa kiinni olevalle tukiraudalle joutui myös näyttämään sähkötyökalua. Toi on siis halkaisijaltaan 6mm isompi kuin R53:n vakio. Imuputken päässä ei ole pakko tehdä mitään muutoksia, mutta koska laipan reikä oli kolmisen milliä pienempi kuin tämä "uusi" isompi läppä, niin näytin sille vähän dremeliä. Ilmaboksilta tuleva kumitötterö sopi tuohon päälle pienen hikoilun, rasvaamisen ja vesihauteessa lämmittämisen jälkeen. Hommasin varmuuden vuoksi uuden tötterönkin varalle, jos vanha olisi ollut operaatioon turhan hapero, mutta hyvin se kesti. Sähköjen puolesta toi on kirjaimellisesti plug'n'play.

Vähän päivitystä: Melkein tallissa ja sitten tallissa, vähän ylimääräistä roinaa pois tieltä ja osia paikalleen. Ensin vartaassa ja sitten varmaan pukkien päällä.

Nyt olis leimaa vaille valmis. Tuli vuosi tämmöstä laitettua nyt alkaa oleen hyvällä mallilla

Myynnissä olisi mun R53 jonka olen omistanut vuodesta 2017. Kyse on ns. facelift mallista (rakennettu 7/2004). Toin tämän ulkomailta ensimmäiseltä omistajalta 130tkm ajettuna jonka jälkeen sitä on hieman laitettu. Tällä hetkellä sillä on ajettu 178tkm ja vuodessa tulee ehkä 1000km lisää. Minulla ollut 2 talvea käytössä, sen jälkeen ainoastaan kesäkäytössä. Pohja erittän hyvässä kunnossa, yritän ottaa kuvia. Maalipinta myllytetty muutama vuosi sitten. Jos priiman haluaa niin myllytys ja pinnoite olisi hyvä laittaa. Tosiaan autoa on huollettu enemmän kun tarpeeksi. Ahtimen huolto, jakoketju jne. Kaikki korjaukset, huollot ja muutokset olen kirjannut exceliin, siinä on 165 riviä. Rahaa ei tämän kanssa ole säästetty. Suurimman osan olen tehnyt itse, lähes kaikista osista pitäisi löytyä kuitit, nekin on omassa kansiossa järjestetty. Tässä pieni listaus muutoksista (täydellinen lista englanniksi löytyy täältä Minitorque linkki) Moottori Kavs 17% ahtimenpyörä Orranje ilmanotto Cat Cams "469" nokka Mini GP välijäähdytin ATI Super Damper 550cc suuttimet Bytetronik FA53 Janspeed 4-1 pakosarja Simons 2,5" pakoputki Loiskelevyt öljypohjassa Mishimoto jäähdytin Alusta ST XTA säädettävä alustasarja Whiteline säädettävä takavakaaja Säädettävät tukivarret takana R56 alumiiniset poikittaistukivarret takana OMP poikkituet edessä Avo Minin poikkituet konehuoneessa Powerflex puslat Vaihdelaatikko Quaife lukko TTV vauhtipyörä (ei asennettu) Pyörät/jarrut OZ Ultraleggera 17" ja Toyo R88R 214/45 renkaat R56 jarrut edessä ja Carbotech XP8 palat Takana Carbotech AX10 palat Sisusta Evo 7 Recaro penkit Coolerworx shifteri Ultragauge Innovate AFR mittari RRS sammutin Ulkokuori Aero spoileri JCW etusäileköt Pisteosia maalattu korin väriin Valitettavasti mikään auto ei ole täydellinen, varsinkin sellainen mikä on 19 vuotta vanha. Kampiakselin stefa vuotaa ja takaluukussa on ruostetta. Auton mukana ruosteeton takaluukku (pure silver). Nämä viat huomioitu hinnassa. Hinta valmiiksi tingittynä 8000€. Auto Vantaalla. Tässä vielä muutama kuva (Lisää kuvia)

KAVSin pakettia odotellessa ahdin huolleltu ja tulinpa tilanneeksi uuden vesipumpunkin ettei tuonne ahtimelle tarvii sit kaivautua enää uudestaan. X8R Limitediltä tilatussa huoltokitissä oli kaikkea tarpeellista kuten kampiakselin asentotunnistimen ja mittatikun putken tiivisteet, joten samalla päästiin eroon kohtuullisesta öljyvuodosta KAVSin paketti saatiin perjantaina iltapäivästä haltuun joten homma pääsi jatkumaan. Valmiiksi huollettuun ahtimeen siis KAVSin -17% pulley kiinni ja lyhempi remmi paikolleen ja romut kiinni autoon. Kirsikaksi kakun päälle tuli pudotettua KAVSin isompi cuuleri. Nesteet koneeseen ja ilmaus - auto päiväksi liikennekäyttöön jotta sai pienen testilenkin ja samalla siirrettyä auton uudelle tilavammalle harrastetallille! Kyllä muuten oli mukavasti vetoja, on kyllä helppo viritys tää pulleyn vaihto! Kevättä vaan uupuu, valkoista sotkuakin pukkas illasta lisää (facepalm)

Moottorikoodista päätellen kyseessä kuitenkin vanhempi korinen Mini eli R50? (R52?). Automaatista minulla ei ole mitään kokemusta. Moottori on kyllä luotettava. Jakopää on ketjulla, eikä siinä mitään erityisiä ongelmia ole. Kiristintä ihmiset ennakoivasti siihen vaihtavat, maksaa noin 15€ ja on helppo homma. Omissa Mineissäni ei ole ollut tekniikan kanssa juurikaan murheita. Tuossa koneessa ilmeisesti sytytystulpat kiertyvät omia aikojaan auki, mutta siitähän pääsee sillä että tarkistaa ne huollon yhteydessä. Bensapumppu minulla on mennyt kahdesta autosta siinä ~200tkm paikkeilla, mutta sekin on muutaman kympin juttu. Siitä ikävä vain että jättää tien päälle, jos näin käy, eikä nosta mitään vikakoodia. Moottorin flektistä on todennäköisesti ns hitaampi nopeus rikki, koska etuvastus on hajonnut. Tätä ei suurin osa Ministeistä edes huomaa. EBaysta saa tuohonkin uuden etuvastuksen muutamalla eurolla, jos ei halua ostaa koko flektiä ~150€. Kaikenkaikkiaan siis ikäisekseen oikein luotettava moottori. BMW on näissä uusissa retro-Mineissään ollut niin esikuvalleen uskollinen, että on säilyttänyt myös moottorin öljyvuodot ja ruostumisen. Näin sen tunnistaa helposti Miniksi Öljyt vuotaa yleensä: 1) kampiakselin anturin juuresta, 2) öljytikun juuresta, 3) öljypohjasta ja 4) kampiakselin stefoista. Muut on helppoja hommia, mutta vahdelaatikon puoleinen kampiakselin stefa on isotöinen vaihdettava. Ruostumiselle herkkiä paikkoja ovat 1) takavalojen ympäristö, 2) takaluukun kahvan yläpuolinen reuna (rekkarin valojen kohdalta), 3) ovien alareunat. Kohdat 1+2 ruostuu kaikista Mineistä, on nimittäin niin huono design. Ovien alareunat ei ruostu kaikista (ja on yleensä R53:ssa (Cooper S) vähän paremmassa suojassa, koska helma on erilainen). Lisäksi - sähköikkunoiden moottorit jumittelee. Tähän on ns nyrkkikikka joka auttaa joissakin autoissa. Mutta ei tämäkään mikään kallisremontti ole. - ohjaustehostimen pumppu on vähän heikko kohta. Itse en ole joutunut vaihtamaan, mutta hyvin tyypillisesti se visertää ennen hajoamista. Tosin viserrys on minullakin kuulunut useamman vuoden, joten ei se nyt heti hajoamista indikoi. Eikä sekään nyt mikään älyttömän kallis remontti ole, muutaman satasen. Kaiken kaikkiaan R50 on erittäin mukava auto, erittäin hyvä ajaa ja edullinen ylläpidettävä. Mahdolliset viat ovat pääsääntöisesti joko edullisia (korjaamolla) tai todella halpoja korjata (jos tekee itse). Vanhojahan nuo jo tuppaa olemaan, joten voihan sitä yhtä jos toista niissä olla, mutta jos auto on vain 170tkm ajettu, niin enpä osaisi olla tekniikasta murheissani. Kohta joku suosittelee R53:sta, kun se on remmiahtimineen hätäisempi. Itse pidän enemmän R50:stä, vaikka nykyinen auto onkin R53. R50 on kaikinpuolin miellyttävämpi, mutta silti ajajan auto. No, tämä on tietysti ihan pikkuisen makuasia :)

Tulipa suurena mieluisana yllätyksenä Olavi Sallisen palkinto raadin mielestä perustellusti minulle ministä!!Veti miehen nöyräksi ja hämmentyneeksi. Pirkanmaan alueella oli viime vuosi ennätyksellinen museotarkastuksen läpikäyneitä,194 kpl. Määrä oli suomen suurin. Näitten joukosta siis valikoitui allekirjoittaneen harrastepeli joka on nähtävissä Vehoniemen automuseossa kesän ajan ja ehkä myös koko ensi talven. Haluaisinkin kiittää kaikkia foorumilaisia jotka ovat seuranneet projektia ja osallistuneet keskustelupalstalla asioiden ratkaisemiseksi ja tietojen saamiseksi. Erittäin hienoksi asiaksi tekee se,että tämä foorumi sai jatkoa!Tämä on auttanut minua suuresti ja varmasti valtaosaa harrastajista! Suurkiitos ylläpitäjälle!! Terkuin ZepeteuZ

Aika näprääminen oli tuo ompelu. Ratti on alkuperäisen ratin kokoinen, eli ei tarvi keskimutteria vääntää.

Tuossa pari kuvaa viimeisimmästä tehdystä puhalluksesta N14 koneisesta. Karstaa löytyi jo kunnon kerros venttiilien päältä ja oli myös alkanut kertyä imukanavien seinille.

Monien loppumetreillä ilmenneiden vastoinkäymisten(mm.öljynpaineiden hukassa olo,syy;pohjaavat öljypumpun pultit) saatu onnellisesti maaliin kuuden vuoden aherruksen jälkeen! Ei löytynyt huomautettavaa mistään! Vielä on kesää jäljellä mutta tapahtumia niukanlaisesti.

Puskuri kiinni, renkaat alle, vaahdot päälle ja leimalle. Huomenna vielä ohjauskulmien säätöön, ja perjantaina kohti Säkylää.

Muutama perusjuttu NCSExpert koodauksesta. Mutta ihan ensimmäiseksi disclaimer: en ole mikään koodausvelho, kaikki mitä kirjoittelen on täysin amatööripohjalta kysyvä-ei-tieltä-eksy ja päätä-puuhun-hakkaamalla -perusteilla opittua/kuviteltua. Voi mennä siis pahasti metsäänkin. Ihan perusteita: autossa on koko joukko moduleita, joilla on oma vastuualueensa. Nämä modulit ovat ikäänkuin pieniä tietokoneita, jotka tarvitsevat ohjelmakoodin, jotta ne osaavat tehdä mitään, ja monesti ohjelmakoodin tekemisiin voidaan vaikuttaa parametreillä. Kun BMW:llä puhutaan ohjelmoinnista (= programming), niin tarkoitetaan perusohjelman uploadaamista tyhjään = uuteen moduliin tai vanhan modulin perussoftan päivittämistä uusimpaan versioon. Koodaamisella taas tarkotetaan modulien softan asetusten = parametrien säätämistä. Jokaisella modulilla on siis omat softansa ja omat parametrinsa. Lisäksi autoon on yleensä pariin moduliin talletettu koko auton varustelista, mikä on kätevää, koska se silloin seuraa auton mukana. Ja se on tosiaan talletettu pariin kolmeen moduliin, jotta se ei katoaisi jos joku moduli sattuu kärähtämään. Auto sinänsä ei tee kyseisellä varustelistalla yhtään mitään. Sitä vain käytetään ohjelmoinnissa ja koodauksessa huollossa/harrastajalla. Varustelista on vanhemmissa autoissa ZCS-tyyppinen ja uudemmissa FA = VO (Vehicle Order) tyyppinen. Taisi ZCS:stä loppua jossain kohtaa 2000-luvun alkua bitit kesken, joten se muutettiin. NCSExpert on tarkoitettu koodaukseen, ei ohjelmointiin, ja se toimii E-sarjan bemareissa (ja R-sarjan Mineissä). F-sarjan koodaukseen käytettävä softa on Esys. Ohjelmointi, jota tarvitaan mm moduleita vaihdettaessa, suoritetaan E-sarjassa käsittääkseni Progman ohjelmalla, kun taas F-sarjassa siihen tarkoitukseen on esim ISTA/P. Ongelmien diagnosointiin ja vikakoodien lukuun on omat softansa. NCSExpert ei ole tarkoitettu sellaiseen, eikä Progman eikä ISTA/P. ISTA/P:llä ei voi myöskään koodata, vain ohjelmoida. Jotain tehtaan retrofittauksia sillä voi tehdä mutta ei muuta. NCSExpert koodauksia varten tarvitset myös K+DCAN kaapelin, joka on siis USB-ODB kaapeli. ISTA:n kanssa voi käyttää myös ENET-kaapelia, joka on Ethernet-ODB kaapeli. NCSExpertillä voi siis sekä koodata modulien parametrejä että muokata autoon tallennettuja varustelistoja. Kun NCSExpert koodailut aloittaa, niin kannattaa käyttää expert-modea ja katsoa että asetuksissa on päällä ns MAN-tiedoston käyttö. Tämä yleensä ohjeistetaan NCSExpertin asennuspaketin mukana tulevissa ohjeissa. Lyhyesti sanottuna yksittäisen modulin parametrien muokkaaminen tapahtuu siten, että NCSExpert käynnistetään expert mode profiilissa. Tämän jälkeen luetaan autosta varustelista (ZCS/FA), minkä perusteella NCSExpert tietää mitä moduleita autosta pitäisi löytyä. Sitten valitaan luettava ECU (=moduli) ja luetaan sen parametrit, jotka tallentuvat ncsexper/WORK -hakemistoon fsw_psw.trc tiedostoon. Tämän tiedoston voi kopioida fsw_psw.man nimiseksi (man niinkuin manipuloitu) ja editoida sinne halutut muutokset. Tämän jälkeen NCSExpert komennetaan koodaamaan sama ECU, jolloin NCSExpert lukee parametrit .man tiedostosta ja kirjoittaa ne ECUun. That's it. Work hakemistossa on siis aina viimeksi luetun ECU:n trc tiedostot (niitä on muitakin kuin fsw-psw). Tässä on hyvä kädestä-pitäen ohje koodaukseen: http://codinge90.com/ncs-expert-basic-understanding/ Jos taas retrofittaat jotain alkuperäisvarusteita autoosi, niin mekaaniset muutokset ja sähkökytkennät tehtyäsi voit ensin lukea vanhan varustelistan, lisätä sinne lisäämäsi varusteen, ja sen tallettaa muokkaamasi varustelistan auton kaikkiin niihin moduleihin, joissa auto sitä pitää tallessa. Tämän jälkeen voit koodata auton _jokaisen_ modulin käyttäen tyhjää .man tiedostoa, jolloin NCSExpert käyttää varustelistan mukaisia parametreja. That's it. Muokattua varustelistaa ei ole pakko tallettaa autoon, mutta se kannattaa tehdä; muussa tapauksessa seuraavalla koodauskerralla todennäköisesti tulee poistaneeksi kyseisen varusteen autosta Tässä hyvä ohje FA-varustelistan muuttamiseen: http://codinge90.com/ncs-expert-how-to-modify-vo-vehicle-order/ ja tässä hyvä ohje ZCS-muotoisen varustelistan muuttamiseen: http://blog.uobdii.com/diy-coding-bmw-e46-zcs-module-via-ncs-expert/ Varustelista muuttui käsittääkseni joskus 2003 huitteilla ZCS:stä FA:ksi. Mulla oli '02 R50:ssä ZCS-tyyppinen, E90 taas on FA. Ilmeisesti E46:ssa on alkupää ZCS ja viimeiset vuodet FA, joten varmaan Mineissäkin on molempia. Toistetaan se disclaimer: en ole mikään guru enkä velho, vaan opetellut asiaa noiden yllämainittujen ohjeiden ja googlen perusteella. Jos sinulle siis tulee kysymyksiä, niin kysy ihmeessä; en kyllä lupaa että osaan vastata

Papun työlista on valmiina alkavalle keväälle. Noin 10 kohdan ohjelma on listattuna uuden kojelaudan asennuksesta valojen tarkistamiseen ja vaihteensiirtäjän tiivisteen vaihtoon. Seuraava projekti ei ole Mini, joten siitä ehkä muualla enemmän. Kansainvälisiltä foorumeilta löytyi kyseisen auton rakentelijaporukka, joten sieltä saa tietoja.

No niin, kävin auttamassa Mini-harrastajaa ongelman kanssa, ista d lukemaan, ja yllätys! "Modulikuusessa FRM punaisena, "ecu not responsing". Näytti myös faulteja muissa moduleissa vaan ei päässyt lukemaan, kun tuo FRM jyräsi omat ongelmat tauluun. Kirjoittelen tätä sen vuoksi, jotta kun aikasemmin on tullut tuo kyseinen näkymä Istaan, tietää se ongelmia! Nimittäin menee FRM kyykkyyn! Vaihtoehdot on ostaa Marmorilta uusi moduli ja asennuksen yhteydessä ohjelmoida se ko.auton tiedoilla. Toinen vaihtoehto on etsiä vanhalle yksikölle korjaaja. Kyseinen vaiva on tuttu bemari-harrastajille, E-sarjan bemujen vaiva. No, mulle on tosiaan tullut vastaan tämä aikaisemmin ja tiedä ko.ongelmaan ratkaisun, Jakiltech tuusulassa. Empä tahtoisi täällä mainostella, mitään sidettä ko.yritykseen ei tosiaan ole, mutta kun keskiviikko iltana FRM kyykkäsi, kaveri ajoi valtakunnan sisärajan yli pääkaupungille töihin, toimitti purkin Jakiltechiin ja toi torstaina tullessaan mulle, ei purkin korjaus voisi juuri paremmin hoitua! Tietenkin harmitti "kuumaelmon" puolesta ylimääräinen rahan meno, mutta kun korjauksesta selviää 120€ , ei voi pitää pahana! Joo, kuulemma hajoaa usein juuri vikakoodien luvun tai akun vaihton yhteydessä...ihan vaan tiedoksi foorumin väelle , jos näin sattuu käymään....ai joo, alkuperäinen vika Istalla luettuna näytti pakonokan actuatorin(vanos) ongelmaa, pakonokka ei pysy halutussa asteluvussa...

Viime suvena Wilbon onnistui haalimaan maailmalta tänne pohjolan perukoille suhteellisen harvinaiset JCW Sparco -penkit. Olin jo pidempään kuolannut sellaisten perään, mutta niitä näkyy myynnissä lähinnä Briteissä sivuhuomautuksella "collection only", ja sielläkin melko harvoin. Ebayssä on roikkunut myynnissä yhdet nahkaiset ja yhdet kankaiset jo kohta kaksi vuotta, mutta hinta on sellainen, että myyjä ei selvästikään halua päästä penkeistä eroon. Eli kauaa ei tarvinnut miettiä, kun Wilbon ilmoitti että jakkarat olis kaupan. Mahtuivat muuten hienosti Minin kyytiin. Näitä Sparcoja on saanut joskus muinoin tilattua R50/R53:een tehtaalta lisävarusteena sekä marmoritiskiltä jälkiasennuksena, ilmeisesti ainakin siihen asti kun sivubägilliset Recarot (jotka on GP:ssä vakiona) tuli tarjolle joskus faceliftin tienoilla. Penkki on käytännössä Sparco Milano, mutta hieman eri verhoilulla. Tarjolla on ollut kangas-, nahka- ja alcantaraverhoillut versiot. Nämä kangasverhoillut yksilöt on pohjasta löytyneiden Sparcon quality check -tarrojen perusteella tehty vuodenvaihteessa 2003/2004, ja siihen nähden kuskin penkin sivutuet oli kuluneet jopa yllättävän vähän. Roudasin kuskin penkin kuitenkin verhoomoon alkuperäisen ryhdin palauttamiseksi. Siellä selvisi että selkänojan sivutukeen oli jo kertaalleen vaihdettu yksi pala kangasta, mikä selittää vähäisen kuluman. Se ei tarkemmin syynäten ole ihan samaa kuosia kuin muu penkki, mutta koska alkuperäistä vastaavan kankaan löytäminen osoittautui turhan haastavaksi, se sai jatkaa toistaiseksi palvelustaan. Sivutuen kuluneet ompeleet ja painuneet pehmusteet uusittiin. Kokoero vakiopenkkeihin verrattuna on aika hurja. Selkänoja hankaa kiinni B-pilariin jos penkkiä siirtää tarpeeksi taakse, ja selkänojan kallistussäätöön ei ylety jos ovi on kiinni. Mutta on eroa tuen määrässäkin... enää ei tartte roikkua ratissa rystyset valkoisina, että perse pysyis penkissä kurveissa. Ristiseläntukeakin on kerrankin riittävästi. Painoa Sparcoilla on yllättäen reilu kilo enemmän kuin vakionahoilla, vaikkei näissä ole edes korkeussäätöä.

Ystäväni soitteli tänään ja tiedusteli halukkuutta kokeilla Miniä uudella,rakenteilla olevalla Kymi ringillä! Uusi asfaltti on n.viikon vanha ja kuulemma piti ajella rataa, jotta pintaan nouseva piki poistuisi. Ehdin paikalle vain puoleksi tunniksi, mutta, aivan MIELETTÖMÄN hieno kokemus! Pelisäännöissä oli, ettei suorilla saanut ajaa yli 80km/h, puuttuu suoja-aitoja, törmäysvaimentimia(renkaita) , suoja-alueita yms. mutta muuten pääsi laskemaan kivasti! Radan profiili korkeuseroineen ja pimeine kohtineen oli todella siisti ajaa, R56 MCS tuntui viihtyvän, niin myös kuski! Niin innostuin, jotta on tarkoitus liittyä paikalliseen rata-ajo kerhoon! No, nyt on ensimmäiset Minit korkanneet Ringin!

Puolan uusiminen korjasi tuon käyntihäiriön, mutta lämpimänä käynnistyy edelleen vähän nihkeästi. Pikkuisen kun polkaisee startatessa kaasua, niin lähtee helpommin tulille. Hiukan myöhemmin käyntihäröjä ilmeni myös isommillla kierroksilla, ja logeissa näkyi että seokset heitteli miten sattuu. Suuttimien käyttöaste heilui 95% päällä, joten pistin isommat tilaukseen. Vanhoja 650cc suuttimia irrottaessa selvisi, että todennäköisempi syy seoksien heittelylle oli suuttimien kärkiä peittävä öljyinen tahmea mönjä. No, ainakaan nuo 1000cc:t ei lopu heti kesken, vaikka overkilliä ovatkin. Maksimi käyttöaste tipahti tuonne 65-67% nurkille. Vanhoja suuttimia peittänyt öljykerros oli todennäköisesti päätynyt sinne huohotusletku(je)n kautta, joten laittelin hyllyllä jo melko pitkään odotelleen oil catch canin pikaisesti paikalleen. Jos nyt säästyis nuo uudet suuttimet samalta käsittelyltä. Varmaan tarttee tuo lisääntyneen huohotuksen syykin jossain kohtaa hoitaa kuntoon... Tuolla setupilla kävin eilen dynossa (kiitokset TuplaPetelle!), ja alkuun vaikutti lukemien saaminen huonolta, kun kärry on vähän matalan puoleinen... tunkin paikkojen alle pienet lankut, niin ei ottanut enää mikään rulliin kiinni, mutta tietysti paino renkailla vähän keveni. Pitoa löytyi onneksi suihkepullosta suunnilleen riittävästi, ja pyöriltä mitattiin 169,1 kW (~227 hv) @ 6960rpm. Laskennalliseksi konetehoksi dyno antoi 197,7 kW, eli noin 265 hepoa. Kaippa tuo on ihan ok 220tkm ajetulle ja itse kadulla säädetylle härvelille.

Hyvin toimi minispare-online,reilussa viikossa renkaat ja vanteet Ouluun

Kun aikoinaan mun ex-R53:n vaihdettiin pienempi ahtimen rulla, niin hihnankiristin (tai siinä oleva kaasujousi) sanoi samassa remontissa sopimuksensa irti. Kävin hakemassa marmoritiskiltä uuden kiristimen ja vein pajalle. Kun hain valmiin auton seuraavana päivänä takaisin, oli asentajan terveiset muistaakseni seuraavat: "Oli sit vittu viimenen MINI mihin kosken". Et kai se on jotenkin ärsyttävää hommaa

Jes, vika oli polttoainepumpussa. Kiitos kaikille avusta!

Mutta palataan nyt hetkeksi ajassa taaksepäin iloisempiin aikoihin, eli tuonne vuoden -22 alkupuoliskoon. Edellä mainitun takavalotuunauksen lisäksi kärry sai vähän muutakin ulkonäköpäivitystä, kuten uutta peltiä, ja ebay-kopion Aero-maskista, sekä 11mm spacerit. Takapuskuri sai pienen ritilä- ja tarratuunauksen. Ja koska tuo yksi takakaaren palanen jäi häiritsemään... Kun nyt vanhoja muistellaan... ajaessani autoa edellisenä syksynä (-21) talviteloille, huomasin pakosarjan ja katin välisen donitsitiivisteen valskaavan. Tiiviste ja laipat tuli aikoinaan OBX:n pakosarjan mukana, ja OBX:ltä ei tietenkään saa varaosia. Oli aika uskomattoman työläs operaatio löytää siihen sopiva tiiviste. Tuon mallisia tiivisteitä kyllä löytyy maailmalta vaikka kuinka paljon, mutta todella harvat viitsivät kertoa sekä ulko- että sisähalkaisijan. Ratkaisu löytyi lopulta moottorikelkkapuolelta, taisi olla Polariksen varaosakataloogista. Päätin tiputtaa samalla vaivalla koko pakoputkiston alas, kun hyllyssä oli ollut happanemassa Greene Performancen short shifter -härpäke jo useamman vuoden, ja se asentuu kepin jatkoksi alakautta. Keppi ei jatkettuna enää tietenkään mahdu alkuperäisen shifterin kuoriin, joten suojakannelle piti askarrella pieni jatkopala. Tarvikkeina oli Dremel, Ikean muovisen säilytyslaatikon kansi ja Bilteman Pika Epoksi [sic]. Tuo jatke tuli lähes kiinni pakoputken päällä olevaan lämpöpeltiin, joten päällystin sen varmuuden vuoksi vielä lämpösuojateipillä. Onneksi oli ylimääräinen shifteri hyllyssä (kiitokset TuplaPetelle), niin pystyi mallailemaan tuota ilman että tarvi irrottaa koko härveliä autosta, tai ryömiä jatkuvasti auton alla. Täytyy sanoa että siinä oli taas yksi modi mikä olisi kannattanut tehdä paljon aikaisemmin. Ei tuolla vaihteita pysty sen nopeammin vaihtamaan, mutta tuntuma on paaaljon parempi. Vielä kun kepistä saisi tuon pienen sivuttaisen klapin pois... se näyttää tulevan shifterissä olevasta akselitapista, ja pitäisi olla periaatteessa helposti korjattavissa. Ohjaustehostimen takimmaisen letkun vuotoa tutkiessa selvisi että nehän perkeleet valskaa molemmat. Toinen yläpäästä, ja toinen molemmista päistä. Eli ei muuta kuin vaihtoon. Helpoimmalla pääsi kun irrotti ensin paisarin, ja sitten koko tehostimen säiliön. Päätin vaihtaa samalla itse säiliönkin, koska se näytti valskaavan saumastaan. Siinä kun irroittelin paisaria ja tehostajan säiliötä, huomasin että pakosarjan päällä oleva lämpösuoja murenee käsiin, joten tilasin uuden. Sen alapinnalle vetäisin vielä kultateippiä, jos vaikka konehuoneeseen ja paisariin hohkaisi vähän vähemmän lämpöä siltä suunnalta. Uuttakin lämpösuojaa piti heti tuoreeltaan moukaroida, että se sopi OBX:n pakosarjan kanssa paikalleen. Ja kun sitä teippiä nyt oli tullut hommattua, niin päällystin sillä myös paisarin alapuoliskon, vaikka tuskinpa tuossa kohtaa on enää niin korkeita säteilylämpöjä mihin tuo teippi auttaa. Etujarrulevyt meni myös uusiksi. Olin laittanut tähän Nitracin levyt ja Carbotechin XP8:t syysratapäiville 2016, ja levyt loppui ensin kesken. Tolkuttoman hintaisissa Carbotecheissä oli pintaa jäljellä vielä puolet, joten tein kuten joka paikassa kielletään, ja laitoin alle vanhat palat uusien levyjen kanssa. Toki koitin hioa palat ensin suoriksi. En ole suuri reikälevyjen ystävä, koska ne on vähän herkkiä halkeilemaan ratakäytössä, mutta nämä OEM JCW-kiekot maksoi yhteensä hurjat 36€, joten en alkanut nirsoilemaan. Edellisenä talvena laitoin tähän Rooster Racingin bypass-venttiilin, joka on varustettu vakiota jäykemmällä jousella. Ajatuksena on että se sulkeutuu kiihdytettäessä herkemmin, jolloin ahdot nousee nopeammin ja kaasuvaste on parempi. No, ainoa tuntuva ero oli siinä, että maantiekulutus kasvoi melkein litralla. Logeista päätelleen tuo bypass oli kiinni lähes koko ajan, paitsi tyhjäkäynnillä. Ilmeisesti virinokan kanssa ei riitä alipaine pitämään sitä auki. Eli vaikutus oli hyvin pitkälti sama kuin olisi sulkenut bypassin nippusiteellä kiinni. Hommasin siis uuden vakiomallisen BPV:n. Se piti tosin ensin säätää sulkeutumaan kunnolla. Ennen säätöä: Jälkeen: Jos joku kaipaa tuollaista vähän käytettyä tuuninki-BPV:tä, niin voidaan tehdä kauppoja... Moneen kertaan pesty ITG:n vapaavirtaussuodatin alkoi olla melko muodoton möykky, joten päätin vaihtaa orkkismalliseen paperisuodattimeen. Aikoinaan noita ei saanut kuin marmoritiskiltä, ja hinnat oli samaa luokkaa ITG:n kanssa. Nyt löytyi noin 25 eurolla tällainen Boschin tarvike. Edullisuuteen löytyi syy kun suodatinkoteloa yritti sulkea. Tämän verran suodatinta piti dremelöidä ennen kuin sen sai paikalleen... Sitten olikin vuorossa yksi vuoden kohokohdista, eli ratapäiväretki Pärnuun Audruringille, joka nykyään tunnetaan paremmin nimellä Porsche Ring. Kanistereissa mukana omat E85:t. Viimeisin kohokohta ennen konerikkoa: kärry voitti Clubin kesäkokoontumisessa -22 Kuopiossa vuoden New Mini -äänestyksen.

Fully Charged showssa esiteltiin uusi tuotantoversio MINIn täyssähkö-biilistä. En ole vielä plärännyt joko löytyy suomihintoja, mutta briteissä auto on ilmeisesti hinnoiteltu edullisemmaksi kuin bensavastineet. Auton saa myös tilattua normivanteilla ja ilman keltaisia korostemuoveja.

Päivitystä: Asensin uuden kaasuläpän n. kuukausi sitten ja sen jälkeen auto toiminut moitteetta. Eli nyt voi jo uskoa että vika on korjaantunut uuden kaasuläpän myötä. En tiedä sitten onko aiemmin vaihdetussa (käytetyssä) kaasuläpässä ollut sama ongelma, vai onko niissä ylipäätään haasteita siirtää autosta toiseen. Mutta ongelma nyt ratkennut

Hitsattiin imusarjat nippuun ja muutamaksi sekunniksi laitoin käyntiin. Hyvin sätii

Kalenteriin raivattu Minitilaa joten kesken jäänyt kiillotus pääsi jatkumaan, säkillinen helmanipsuja kutkutteli pöydännurkalla myös joten hommiii hommii! Hiontavaiheessa tulleet hologrammit saa kiillotusvaiheessa kyytiä ja lopullinen kiillon syvyys alkaa valjeta Helmat ja kaaret on upeata varustella uusilla nipsuilla ja napsautella paikoilleen En ole harmaan muovin ystävä ja pakko myöntää että kromattu muovi on samassa kategoriassa joten sen määrää on tarkoitus vähentää, joten samalla päätin ensiavuksi edes peittää osan siitä. Rulla ehtaa ja aitoa hiilikuitua sattuu löytymään, joten …omaa silmää miellyttää: Kiillotuksen hupuksi auton päälle nanopinnoitus niin sitten auto onkin pari-kolme vuotta helppo hoitaa. Helppo ja helppo, no onneksi kaikki oleelliset vehkeet löytyy auton ylläpitoon. Jotenkin alkaa tuntua että tuota alkuperäistä ruutulippua en olekaan asentamassa takaisin

Vika löytyi ja on nyt korjattu! Kirurgilla oli tarjolla vaihto BCU, kokeiltiin sitä kiinni ja kas kummaa ilmastointi pörähti käyntiin, samoin nyt myös toimivat takalasin lämmitys ja sisätilan kierto. Joku edellinen omistaja oli vaihtanut minun r53:seen, r52.sen BCU:n. Varmaan täysin ehjä osa mutta käypä vain avomalliin. Nyt on onneksi oikea BCU ja kaikki näyttää toimivan moitteetta.

Tosta tuli mieleen yksi Citroen GS-mallien miitti, jossa jokaisen auton alle laitettiin pahvi, ja eniten valuttanut sai palkinnoksi kannun öljyä. Yhtään puhdasta pahvia ei tainnut olla.

Vois myös osallistua jos ajankohta on sopiva, ei Vantaalta pitkä matka ole. Aina on mukava kysellä mistä jokaisen Mini vuotaa öljyä

No nyt taas kun lueskelen noita savutus ilmenemisiä niin enemmän se viittaisi tuonne kannen suuntaan kuitenkin ja väljiin venoihin tai niiden ohjurinkumeihin. Toi kyseinen moottorihan(kuten kaikki suorasuihkutus) tunnettu tuosta karstan keräämisestä esim imuvenoihin. Se taas aiheuttaa sen venttiilirungon väljistymisen jos sillä vaan ajaa niin että karsta painaa sinne hiomaan. Tietysti ohjurin kumit olisi helpoin ja halvin testi tuossa vaiheessa ja nehän saa vielä kai tuossa koneessa aika kohtuullisesti paikallaan vaihdettua ilman että kantta nostaa ylös.

Laatikko rempattu ja eka viikko tyytyväisenä ajettu. Ei nuita 52bg lootia tuntunut puissa kasvavan. Tosi vähän tarjolla. Suomesta ei yhtään tarjousta, vaikka maileja ja puheluita tuli laitettua moneen suuntaan.

Omassa on Janspeedin 4-1 kiinni ja siihen laitettu vakio katti. Sopivuus oli ihan hyvä. Ilman kattia äänet yli 4krpm on yllättäen kovat, ehkä Igor muistaa miltä se kuulosti Tampereen tunneleissa Oman ostin käytettynä ja tältä se näytti pienen kunnostuksen jälkeen

Se on toi alkomahooli kun saa ihmiset ja koneet toimimaan jotenkin oudosti :) Lähetetty minun IN2013 laitteesta Tapatalkilla

Kaasuläppä putsattu ja vikakoodit taas nollattu. Tyhjensin myös huohottimen öljynkerääjän. Kerrostuu nätisti. Pohjimmaisena lienee etanolia, päällä öljyä, ja siinä välissä ties mitä kuonaa. Kävin myös pienen testilenkin heittämässä, mutta jotain häikkää siinä oli, kun kuivalla asvaltilla löytyi pitoa vasta kolmosvaihteella.

Ei sitä eroa kyllä ajossa huomaa. Jotkut sanoo että pienillä kierroksilla vedättäessä voi tulla värinöitä, mutta eipä toi pienillä kierroksilla muutenkaan tykkää edetä. Mulla on nyt tullu reilut 50tkm mittariin lisää kytkinrempan jälkeen, ja hyvin se siellä jakselee, rata-ajeluista huolimatta. Ihan mahdottomasti sen tuntuma ei herätä luottamusta tollasessa täyskaasupainotteisessa ajossa 265hv tehoilla, mutta se olikin tiedossa ettei toi mikään viriosa ole. Budjettiratkaisu.

Moro, Etsiskelin kanssa aikani imukanavien puhalluttajaa Tampereen seudulta, joten päätin sitten itse puhdistaa kanavat. Eikä ollut mikään kovin vaikea temppu. Karstaa oli paljon ja oireet olivat sen mukaiset. Tyhjäkäynti seilas älyttömästi ja kevyellä kiihdytyksellä pientä nypytystä. Liuottimena käytin egr-puhdistusainetta. Kanavien alkuosat pulloharjalla ja venttiilien päällyset omatekoisella "vaijeriharjalla", joka osoittautui korvaamattomaksi apuvälineeksi (liitän kuvan harjasta) Hammasharjoista ei juurikaan ollut apua koska eivät mahdu perille asti. Oireet ovat nyt historiaa ja tehojen palautuminen tuntuu persuuksissa. Kannatti ehdottomasti ja samalla säästin paljon euroja. Harjan tein polkupyörän jarruvaijerin pätkästä. Rispasin vaijerin toisen pään harjaksi ja toinen pää akkuporaan. Harja sujahtaa hyvin venttilivarren taakse puhdistaen koko venan päällisen. Lätäkkö liuotinta kannattaa harjatessa pitää kanavassa.

Tuohan näyttää heti fiksummalta kun siitä on riisuttu kaikki räikeimmät "hei, olen sähkömopo" -koristeet. EDIT: Ja siitähän puuttuu myös se F56 Cooper S:n lerpattava alahuuli. Ilmankos se näyttää niin kivalta.

Eiku Minimiehet on egologisia, vältetään turhan korjattavissa olevan tavaran haaskausta..

R56:n JCW-käsijarrukahva sopii myös R53:een. Ihan vaan vinkkinä.

No niin, osa saapui ja asensin sen paikalleen. Sikäli pettymys etten päässyt ohjelmointihommiin ollenkaan, koska osa toimi plug'n'play Pumpussa oli yksi vikakoodi 64tkm kohdalta, kun jännite oli notkahtanut alle 9V. Ilmeisesti kolari, tai virtoja oli käytetty päällä tyhjällä akulla purkaamolla. Anyway, koodin poisto, ilmaus, ja kovaa ajoa. Nyt toivotaan että tämä toimii pitempään kuin koeajon Näin on käynyt itseasiassa ennenkin, kun vain valitsee sopivan ikäisen osan: softat ovat taaksepäin yhteensopivia joten ohjelmointia ei aina tarvitse. Koodaus on kyllä usein paikallaan, ja varmaan pitää tämäkin varmuuden vuoksi koodata oman auton varustelistan mukaan siltä varalta että siellä on joku merkittävä parametri. Uuden modulin olisi saanut vain merkkarilta. Saksassa hinta oli 700eur, asennettuna Suomessa varmaan tonnin hujakoilla. Purkaamolla osa maksoi 85eur ja sisälsi pumpunkin (Saksasta uusi 2000eur). Lisäksi tarvittiin parin tunnin askartelu.

K+DCAN kaapeli eBaysta ja läppäriin INPA & DIS tai ISTA/D. Koodauksiin NCSExpert. Ehdottamasti paras vaihtoehto.

https://www.bmw.fi/fi/footer/sähköiset-palvelut/elektroninen-osaluettelo.html Tuosta linkistä "elektroninen osaluettelo" ja ohjeen vastaisesti käyttäjätunnus: eu444444 ja salasana: minietk1. Lisäksi tarvitset VIN 7 viimeistä merkkiä. Ponnahdusikkunat (tjsp?) pitää sallia. Noilla tunnareilla avautuu Minin varaosakatalogi ja varusteluettelo löytyy kohdasta "options" .

No kai sitä voisi ruveta pitämään projekti-topikkia kun ei ole ennen tehtyä sellaista. Ostin syyskuussa tuusulasta cooper s 163hv -03. Ihastuin autoon heti koeajolla ja mietin päivän verran ostopäätöstä, koska tilat ei ole kummoiset. Onneksi muijalla on isompi auto. Taloudessamme on ollut viimeiset 5 vuotta vain bemareita. Tarkoitus olisi talven aikana madaltaa autoa (ehkä jopa hommata pussit) ja hommata kivemmat vanteet. Kai sitä moottoria voisi myös hieman piristää. Älkää ihmetelkö jos välillä tulee pidempiä välejä, ettei auto ole edennyt. Tallini lähti alta kesällä ja työt vaihtuvat, mutta kyllä sitä kerkee tekemään Ensimmäisen viikon aikana tuli laitettua aux kaapeli. Hommahan vaati vähän enemmän tossa beckerin soittimessa kuin ajattelin. Jouduin kolvaamaan aux-kaapelin cd:en tulo piuhoihin. Onneksi soittimesta saa itse painettua aux on päälle Tuli myös kokeiltua miltä auto näyttää kun kromeja maalaa kumimaalilla mustaksi ja totesin, että täytyy talven aikana viedä auto teipparille. Samalla ajettelin etulasien tummennus mahdollisimman samanlaisiksi kuin takalasit. Eilen 24.10 tuli tehtyä huolto (tulpat, suodattimet ja öljyt). Poistin myös takalasin pyyhkijän ja noi heijastimet takapuskurista . Kuvaa ei tullut otettua niistä jälkeen.

Nyt tuli kolmas Mini taloon, Mini Countryman S , Paceman S ja Cooper. Tämä tuntuu jo sairaudelta keräillä näitä. Se Paceman on uusin hankinta.

Tähän piti palata. Jos ketään kiinnostaa - alla tehtaan tiedote asiasta: